Miksi metsäsuunnitelma tehdään?

Metsäsuunnitelma on metsän omistajan työkalu metsäomaisuuden hoitoon ja hallinnointiin. Metsäomaisuus käsittää maapohjan ja puuston. Metsäsuunnitelmassa kartoitetaan metsänomistajan tavoitteet metsäomaisuuden käytölle.

On aloituskeskustelu metsänomistajan kanssa. MN tutustuu metsäomaisuuteen etukäteen avoimen metsävaratiedon kautta. Metsänomistajilla on useita tavoitteita. Taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet ovat yleisimpiä metsäomaisuuden käytölle. 

Haastattelun avulla saadaan usein idea ja ymmärrys, mitä metsältään haluaa. Jos metsän hoitaminen ja omistaminen tuntuu epäselvältä ja vaikealta, on metsäsuunnitelman laatiminen varmasti sinua varten. 

Metsäsuunnitelma tehdään yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Sitä käytetään apuna päätöksenteossa ja metsäsuunnitelma ei ole mitenkään sitova sopimus, on vain ohjenuora.

Metsäsuunnitelma voidaan laatia myös ilman maastokäyntiä, avoimen metsävaratiedon kautta mutta on suositeltavaa käydä paikan päällä, vaikka metsänomistajan kanssa.

Metsäsuunnitelman yhteydessä voidaan tehdä metsätilan arvon määritys.

Puuston tilavuuden ja arvokasvun laskenta maastossa puustoinventointi metsäasiantuntija
Puuston tilavuuden ja arvokasvun laskenta maastossa.

Metsävaratiedot ja laadun tarkistus

Metsäsuunnittelu eli metsänhoidon suunnitelma eli metsäsuunnitelma aloitetaan yleensä keräämällä maastossa metsävaratiedot. Metsävaratieto pitää sisällään tietoa metsikön kuvioista, niiden puustosta, maaperästä jne. Näitä tietoja tarvitaan, kun lähdetään suunnittelemaan metsänhoitoa ja muita metsäomaisuuden hoito- ja ylläpitotoimenpiteitä. Tietoja tarvitaan myös metsätilan arvon määritykseen.

Milloin ja miten

Metsävaratietoa ylläpidetään monin eri tavoin. Sitä kerätään maastossa esim. metsänhoitotöiden yhteydessä, mutta sitä voidaan kerätä myös ilmasta käsin esim. dronella tai lentokoneesta. Avointa metsävaratietoa on saatavilla hyvin kattavasti. 

Avoin metsävaratieto tarkentuu vuosi vuodelta. Kuitenkin edelleen on syytä tehdä myös maastossa tarkistuksia, koska avoimen metsävaratiedon tarkuudessa voi olla puutteita. Inventoinnissa hyödynnetään Foresta metsätietojärjestelmää.

Metsänhoitotöiden laadun tarkistus

Tämä palvelu soveltuu erinomaisesti myös niihin tarkoituksiin, joissa metsänomistaja on teettänyt ulkopuolisella metsänhoitotöitä ja hän haluaa puolueettoman raportin työn laadusta ja puuston tilasta. Palvelu soveltuu myös niille metsänomistajille, jotka ovat itse omatoimisesti tehneet metsänhoitotöitä ja haluavat teetättää meillä tarkistuksen, että onko työ hoidettu metsänhoitosuositusten mukaisesti.

Palvelu soveltuu myös organisaatioille. Organisaatiot ja yritykset voivat tilata puustotietojen päivittämisen ja tarkistuksen myös niille kohteille, joissa heidän omat urakoitsijat toimivat. Näin organisaatio saa samassa yhteydessä raportin tehdyn työn laadusta.

Metsäneuvonta

Neuvontapalvelumme on suunnattu erityisesti metsänomistajille. Palvelun tarkoituksena on tukea metsänomistajaa metsäomaisuuden hoitoon ja ylläpitoon liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu kattaa myös mm. metsänhoidon tukiin ja verotukseen liittyvät asiat.

Yleisimmät kysymykset liittyvät metsäomaisuuden hallintaan ja hoitoon. Kysymyksiä tulee myös mm. metsäluonnon monimuotoisuuden edistämisestä, ennallistamistoimista, suometsien hoidosta, metsäteistä ja metsäsuunnitelmista.

Metsän kasvupaikat Foresta metsäsuunnitelma metsäsuunnittelu ulvila kasvupaikkaluokittelu
Metsän kasvupaikat
Foresta puustotietojen yhteenveto metsäsuunnitelma metsäsuunnittelu ulvila pori satakunta
Puustotietojen yhteenveto
Foresta puuston tilavuus ja kehitysennuste
Puuston tilavuus ja kehitysennuste

Metsäsuunnitelman laatiminen ja päivittäminen sekä metsävaratiedon ylläpito

Jos metsäsuunnitelman laatimisesta on ehtinyt kulua jo toistakymmentä vuotta aikaa, niin on aika päivittää metsäsuunnitelma. Jos metsäsuunnitelmaa ei ole ollenkaan, niin se kannattaa tehdä. Aivan pienimmille tiloille sitä ei kannata kuitenkaan tehdä, sillä hyöty voi jäädä vähäiseksi. Tilaaja voi painottaa metsäsuunitelmassaan eri asioita, kuten vaikkapa riistan- tai maisemanhoitoa taikka virkistyskäyttöä.

Kun tilaajan tavoitteet ovat selvillä, niin metsäsuunnitelmaa aletaan rakentamaan aivan ensimmäiseksi keräämällä maastosta metsävaratiedot. Kuviot eritellään ja jokaiselta kuviolta otetaan koealoja. Suunnitelman laatimiseen käytetään Foresta metsätietojärjestelmää.

Metsäsuunnitelman sisältö

  • Tilatiedot
  • Metsänomistajan yhteystiedot
  • Laatijan, eli Metsä Niemisen tiedot
  • Kiinteistöluettelo suunnitelman kattavista tiloista
  • Kunnossapitoluokat
  • Kasvupaikkaerittely
  • Kehitysluokkaerittely
  • Ikäluokkajakauma metsä- ja kitumailla
  • Puustotietojen yhteenveto
  • Puuston tilavuus ja kehitysennuste
  • Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt
  • Metsäsertifioinnin elinympäristöt
  • Muut arvokkaat elinympäristöt
  • Monimuotoisuuden erityiset rakennepiirteet
  • Luonnonsuojelulain luontotyypit
  • Luontotiedot ja kuollut puusto kuvioittain
  • Metsätuhot ja ravinnetalouden häiriöt
  • Arvio hakkuumääristä hakkuutavoittain
  • Arvio puukauppatuloista hakkuutavoittain
  • Yhteenveto kiireellisistä ja tulevista hakkuista
  • Hakkuut kuvioittain
  • Yhteenveto metsänhoitotöistä kuvioittain
  • Kuvioluettelo
  • Maastokartta
  • Ilmakuva
  • Vääräväri-ilmakuva
  • Muut teemakartat asiakkaan pyynnöstä

Lisäpalvelut metsäsuunnitelman kylkiäisinä

  • Ojien kunnon ja vesitalouden nykytilan kartoitus ja parannusehdotus
  • Teiden, kulkuyhteyksien ja kääntöpaikkojen kunnon kartoitus sekä parannusehdotus

Metsäsuunnitteluun sisältyy toimistolla ja maastossa tapahtuva suunnittelu ja puuston mittaus, suunnitelman koostaminen, metsäsuunnitelma metsänomistajalle sähköisessä ja printattuna versiona sekä valmiin metsäsuunnitelman läpikäyminen metsänomistajan kanssa. Mahdollisuus tilata suunnitelma myös ilman maastokäyntiä.

Metsätilan arvon määritys summa-arvomenetelmällä

Metsätilan arvon määritys voi tulla kyseeseen mm. tilanteissa joissa olet myymässä metsätilaa, taikka tarvitset arvion vaikkapa sukupolvenvaihdosta tai perunkirjoitusta varten. Metsän arvon määritys perustuu pitkälti maastossa kerätyn metsävaratiedon varaan. Jos sinulla on mm. ajantasainen metsäsuunnitelma puustotietoineen, niin tällöin maastotyöt voidaan karsia minimiin. Jos ajantasaiset metsävaratiedot puuttuvat, niin tällöin on ensin tehtävä puustoinventointi ja puustotietojen päivitys. Ajan tasalla oleva kuvioittainen metsävaratieto on ehdoton edellytys onnistuneelle arvonmääritykselle. Muuten arvio menee ”päin mäntyä”.

Arvion ohessa saa myös mm. kuviokartan ja muita tietoja kiinteistöstä. Jos kohteesta ei ole ajantasalla olevaa metsäsuunnitelmaa tai se puuttuu kokonaan, niin se kannattaa tilata samassa yhteydessä. Tällöin maastotyöt jäävät pois, kun niitä ei tarvitse tehdä kahteen kertaan.
Metsätilan arvon määrityksessä käytössä Foresta metsätietojärjestelmä.

Metsän arvon määrittämiseen on kolme päämenetelmää, jotka ovat kauppa-arvomenetelmä, tuottoarvomenetelmä ja summa-arvomenetelmä, joka on yleisin käytetty menetelmä.

Metsätilan arvon määritys tulee kyseeseen, kun: 

  • Kiinteistö halutaan myydä
  • On tarpeen määrittää vakuusarvo
  • Metsäomaisuuden jako
  • Yhteisomistuksen purkaminen
  • Kun tehdään perunkirjoitus
  • Tai kun kyseessä on lunastustilanne.

Metsätilan arvon määritys voidaan tehdä myös pelkkään avoimeen metsävaratietoon pohjautuen ilman maastokäyntiä. En kuitenkaan suosittele tätä menettelyä, sillä avoimessa metsävaratiedossa voi olla merkittäviäkin virheitä, jonka seurauksena laskelma menettää merkityksensä.

HUOM. Emme ota vastuuta laskelman tarkkuudesta tai paikkansapitävyydestä, jos laskelma tehdään ilman maastoinventointia.

Tosielämän esimerkkinä
uudistuskypsä painotteinen 15ha tila, jossa metsävaratietojen mukaan olisi uudistuskypsillä kuvioilla ollut puuta keskimäärin 220 kuutiota hehtaarilla. Puustoinventaario maastossa antoi tulokseksi 350 kuutiota hehtaarille. Jos laskelma olisi tehty vain avoimen metsävaratiedon pohjalta ilman maastomittausta, niin virhe olisi ollut euroissa useita kymmeniä tuhansia euroja. Toisinpäinkin voi olla, että avoin metsävaratieto antaa huomattavasti suuremman tuloksen, kuin mitä todellisuudessa on puuta. Eli jo tässäkin mielessä säästäminen laskelman tekemisessä voikin tulla moninkertaisesti kalliimmaksi. 

Markkinoilla on lisäksi paljon myynnissä metsätilan arvon määrittäviä verkkopalveluita, joista halvimmat maksavat vain alle 5€/hehtaari. Nämä ”arvonmääritykset” perustuvat ainoastaan avoimeen metsävaratietoon ja ovat siksi epäluotettavia.

Metsän monimuotoisuus

Monimuotoisuudella tarkoitetaan metsän monipuolista puustoa ja eliöstöä sekä näiden välistä vuorovaikutusta.

Monimuotoisessa metsässä kasvaa useita eri puulajeja ja tarjoaa monipuolisen kasvualusten useille eri eliöille. Oleellinen osa monimuotoista metsää on myös lahopuu, joka antaa hyvän kasvualustan mikrobeille ja lahopuusta riippuvaisille eliöille.

Monimuotoisuus ei estä metsän monikäyttöä kuten talous- tai virkistyskäyttöä.

Monimuotoisuus on usean eri tekijän summa ja sitä pystytään parantamaan useissa metsissä tekemällä hyvä metsäsuunnitelma.

Tehometsätalous on heikentänyt metsien monimuotoisuutta ja näin huonontanut monien lajien elinympäristöjä.

Nykyään monimuotoisuutta korostetaan useissa eri lähteissä ja sen parantamiseen on saatavilla erilaisia tukia. Kysy lisää eri tukimalleista.

Katso myös sivustomme osuus: Lahopuut ja monimuotoisuus