Metsän lannoitushankkeet
Metsiin tehdään kahdenlaisia lannoituksia. Näitä ovat metsän terveys- ja kasvulannoitukset.
Jos metsässä havaitaan ravinne-epätasapainosta johtuvia kasvuhäiriöitä, niin tällöin tulisi tehdä metsään terveyslannoitus. Jos metsä on muuten elinvoimainen, niin voidaan tehdä kasvulannoitus.
Turvemailla on yleensä pulaa fosforista, kaliumista ja boorista. Typpeä on yleensä riittävästi. Tuhkalannoitus on yleisin ratkaisu näiden vajeiden paikkaamiseen turvemailla. Kivennäismailla pulaa on yleensä boorista ja typestä.
Tarvekartoitus
Tarvekartoitus voidaan tehdä silmänvaraisesti ja neulasanalyysilla. Analyysilla saadaan tarkempi analyysi siitä, että mitä ravinteita puuttuu. Ravinne-epätasapaino olisi tärkeä havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mielellään jo taimikkovaiheessa. Vakavat ravinnehäiriöt aiheuttavat puustoon vikoja, kuten latvojen pensastumista / monilatvaisuutta, poikaoksia jne. mikä laskee oleellisesti puuston arvoa. Lannoitus olisi hyvä tehdä heti harvennuksen jälkeen, jolloin lisäkasvu saadaan ohjattua jääviin, parhaisiin puihin. Harvennuksen yhteydessä on oiva tilausuus ottaa neulasanalyysi.
Lannoitteiden levitys
Levitykseen on kolme vaihtoehtoa. Hyvin pienet pinta-alat voi levittää ihan käsin. Kun hehtaareita alkaa olla enemmän, niin tällöin levitys tehdään maalevityksenä esim. metsäkoneella. Kun hehtaareita alkaa olla yli 25ha, niin sitten levitys kannattaa tehdä helikopterilla ilmasta käsin. Neljäs vaihtoehto on levitys dronella tai lehtipuhaltimeen asennettavalla lisälaitteella. Aina parempi, jos lannoitushanke voidaan toteuttaa yhteishankkeena vaikka naapuritilojen kanssa. Tällöin yksikkökustannusta saa hieman alemmas.
Metsän terveyslannoituksiin on saatavilla kemeratukea.