Usein Metsä Niemiseltä kysyttyjä kysymyksiä alasta ja toiminnasta.

1. Metsänhoidon palvelut

Metsä Niemiseltä saa ainakin seuraavat palvelut metsien hoitoon: Metsämaan maanmuokkaus, taimien istutus, siementen kylvö, taimikon heinääminen eli heinäntorjunta, taimikon varhaisperkaus eli varhaishoito, taimikon perkaus / harvennus, nuoren kasvatusmetsän kunnostus ja hoito, ennakkoraivaus / näkemäraivaus, metsänhoidolliset hakkuut (manuhakkuu / moottorisahahakkuu), uudistusalan jälkiraivaus, puistometsien ja virkistysalueiden hoito, erikoishakkuut, taajamametsähakkuut, jatkuva kasvatus, tonttihakkuu, ongelmapuun kaato, pihapuun kaato, johtokatujen raivaus, siemenpuiden poisto ja puiden pystykarsinta, metsätuhokartoitus ja tuulenkaatojen korjuu.

Ensimmäiseksi pitäisi kartoittaa metsänomistajan metsänhoidolliset tavoitteet. Metsänhoidossa on pääasiassa kolme tavoitetta. Ne ovat taloudelliset- ekologiset- ja sosiaaliset tavoitteet. Metsänomistajia on erilaisia. Osalle metsä voi olla puhdas elinkeino, jossa mahdollisimman suuri taloudellinen tuotto on tärkein. Toiset taas arvostavat enemmän virkistyskäyttöä, kuten retkeilyä, patikointia, sienestystä jne.

Metsäomaisuuden hoitoon ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa. Metsiä voidaan siis käsitellä eri tavalla ja käsittely voidaan tehdä niin, että se edistää metsänomistajan omia tavoitteita. Metsiä voidaan hoitaa myös niin, että siellä täyttyvät kaikki tavoitteet ja itse asiassa se on suositeltavaakin.

Talousmetsät ovat metsiä, joita hoidetaan säännöllisesti. Metsä kasvaa ja hakkuissa saadaan tuloja. Hakkuiden vastapainoksi pitää olla myös taimikoita, jotta metsän kiertokulku on jatkuva ja metsänkasvatus siten kestävällä pohjalla. Metsässä onkin hyvä olla eri kehitysluokan metsikkökuvioita. Eli mielellään olisi taimikoita, nuoria kasvatusmetsiä, varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä. Turvemailla myös jatkuva kasvatus on hyvä vaihtoehto. Metsätilan ja metsätalouden harjoittamisen ”mittasuhteista” riippuen metsätalouden rahavirta on suhteellisen tasaista.

Talousmetsät siis tuottavat, kun niitä hoidetaan hyvin. Tavallisesti talousmetsän tuottoprosentti on n. 3 – 5% eli aika lähellä esim. asunto-osakkeiden vuosituottoa. Jos hakee isompaa tuottoa, niin pörssiosakkeilla voi niihin päästä, mutta niissä on isompi riski.

Talousmetsän tuottoprosentti on siis n. 3 – 5% Samaa luokkaa on sijoitusasuntojen tuotto. Pörssiosakkeilla mahdollisesti jonkin verran isompi. Metsän etu muihin omaisuusluokkiin: Metsähän lähtökohtaisesti kasvaa koko ajan. Metsän ja puuston kasvuun ei vaikuta maailman markkinatilanne. Raakapuun hinta on pysynyt suhteellisen tasaisena vuosia. Eli metsä on hyvin vakaa sijoituskohde, jos sitä vain hoidetaan asianmukaisesti. Hoitamattomat metsät tuottavat paljon huonommin ja erityisesti taimikonhoitorästit voivat viedä tuoton miinuksen puolelle.

 

Metsänomistaja voi parantaa oman metsänsä tuottoa tekemällä osan hoitotöistä itse. Taimien istutus, taimikon heinäntorjunta ja taimikon varhaishoito ovat suhteellisen yksinkertaisia toimenpiteitä, niin ne voi omatoiminen metsänomistaja tehdä huoletta myös itse. Taimikon harvennuksesta alkaen metsänomistajan kannattaa jättää työ ammattilaiselle, jos metsänomistaja ei ole varma, miten toimenpiteet kannattaisi tehdä.

Pelkällä puun kasvattamisella tuotto on aika vaatimatonta, eli 3-5 prosenttia. Metsäomistaja voi ja kannattaakin hajauttaa metsästä saatavia tuottoja muualle, kuten osakkeisiin tai rahastoihin. Tällöin oman omaisuuden voi saada poikimaan lisää euroja. Kaikkein huonoimpia vaihtoehtoja talousmielessä olisi säilyttää päätehakkuukypsää metsää hakkaamatta. Metsä on huono pankki. Päätehakkuukypsään metsään on puustoon sitoutunut jopa 25 000euroa hehtaarille. Mikäli metsän vain annetaan olla vuodesta toiseen tässä tilassa, niin pikku hiljaa alkavat tuhot tehdä vahinkoja. Tällöin voidaan vuositasollakin puhua tuhansien eurojen taloudellisista menetyksistä hehtaaria kohden. Siksi suosittelen, että jos metsänomistajan on tarkoitus saada taloudellista tuottoa metsästään, niin hakkuukypsiä metsiä ei kannata seisottaa vuosikausia, vaan muuttaa puut rahaksi. Osan puukaupparahasta voi sijoittaa rahastoon. Tällöin, kun uusi taimikko o perustettu, niin entisen puusukupolven tuotto kasvaa rahaa rahastossa. Tällöin näin toimimalla saadaan raha todellakin poikimaan.

Yksi vaihtoehto on myös metsän suojelu osittain tai kokonaan. Liittämällä metsä johonkin suojeluohjelmaan, voi siitä saada korvausta. Lisätuloja voi saada myös erilaisista vuokratuloista, kuten metsästysoikeuksista tai tuulivoimaloiden sijoituksista.

Taimikoissa pyritään kahteen työvaiheeseen. Kun taimikko on n. 1-2m pitkää, tehdään taimikon varhaishoito. Tässä toimenpiteessä poistetaan kasvatettavaa puustoa haittaava lehtipuuvesakko. Toisessa vaiheessa tehdään taimikon harvennus, jossa taimikko harvennetaan lopulliseen kasvatustiheyteen. Tämä tapahtuu yleensä, kun taimikko on 4-7m pitkää riippuen puulajista. Joskus voi olla, että tarvitaan kolme hoitokertaa, jos uudelleenvesominen on voimakasta varhaishoidon jälkeen ja jos vesakko ehtii tavoittaa kasvatettavan puuston ennen, kuin taimikon harvennus on ajankohtainen.

Taimikot hoidetaan yleensä metsurityönä raivaussahalla. Koneellista kitkentää tehdään myös jonkin verran, mutta sen määrä on hyvin marginaalista, eikä se oikein sovellu turvemaille. Koneellisesti tehtynä tuotto on myös tyypillisesti hyvin heikko.

Kuvitellaan tilanne, että kohde on tuore kangas ja istutettu kuuselle 1990-luvulla. Istutuksen jälkeen kohteelle ei tehdä mitään 25 vuoteen. Mitä tämän 25 vuoden aikana on tapahtunut? Luultavasti on käynyt niin, että lehtipuuvesakko on tukahduttanut kuusentaimikon allensa. Tällöin aikanaan metsän uudistamiseen käytetty pääoma on käytännössä menetetty. Kohteella kasvaa vesonutta koivu- / sekametsää, joka on hyvin riukuuntunutta. Tällainen kohde käsitellään tekemällä ensiharvennuksen sijasta nuoren kasvatusmetsän kunnostus. Nuoren kasvatusmetsän kunnostus tehdään joko raivaussahalla tai kohteelle voidaan tehdä myös energiapuunkorjuu. Molemmat toimenpiteet ovat hyvin kalliita toteuttaa, joten siksi taimikko pitäisi hoitaa ajallaan. Jos taimikko olisi hoidettu aikanaan ajallaan ja oikein, niin tällaisesta 25 vuotta vanhasta metsästä saisi jo puukauppatuloa ensiharvennuksella.

Ohessa kustannusesimerkki taimikon harvennuksesta: Kuivahko kangas, mäntyvaltainen, varhaisperkaus tehty ajallaan. Poistuma maltillinen. Hyvä maasto. Työn hinta 560€/ha. Päälle lisätään arvonlisävero 134,40€/ha. Työn hinta yhteensä 694,40€/ha. Tämä ei suinkaan ole lopullinen hinta. Arvonlisäveron saa takaisin verottajalta, jos on liittynyt Alv. velvolliseksi. Sitten huomioidaan kemeratuki. Sitä saa 230€/ha, kun ehdot täyttyvät. Tällöin hinnaksi jää 330€/ha. Tästäkin saa metsäverotuksessa vielä 30% verohyödyn, jolloin metsänomistajan maksettavaksi jää 231€/ha.

Metsäkeskukselta saa tukea erilaisiin hankkeisiin. Kemeratuen tarkoituksena on saada muuten kannattamattomasta hankkeesta kannattavampi.

Tuki on taimikon varhaishoidon kohteilla 160€/ha

Nuoren metsän hoidossa 230€/ha

Jos kerätään pienpuuta, niin tukeen saa 220€/ha korotuksen, jolloin kemeratuki on 450€/ha

Jos metsänomistaja teettää vaikka taimikonhoitotöitä ja samana vuonna ei ole metsästä tulonlähteitä, niin silloin metsätalouden tappio vähennetään metsänomistajan muista pääomatuloista. Jos niitä ei ole, niin alijäämähyvitys tehdään metsänomistajan ansiotuloista.

Palvelut ovat saatavilla kaikille. Yksityisille metsänomistajille, metsäyhtymille, yrityksille, organisaatioille ja kunnille.

Kaadan, jos puu on sellaisessa paikassa, että suorakaato onnistuu. Jos puun poistamiseen vaaditaan erikoiskalustoa, kuten nostokoria tai nosturia, niin sellainenkin järjestyy yhteistyöyritysten kautta.

Jatkuvassa kasvatuksessa on ideana, ettei päätehakkuuta eli uudistushakkuuta tehdä koskaan, vaan metsä uudistuu itsestään ja metsää hoidetaan poimintahakkuin. Poimintahakkuissa poistetaan valmiita puita ja tehdään kasvutilaa pienemmille puille. Kuusikoiden kohdalla puhutaan eri-ikäiskasvatuksesta ja männiköissä ns. ylispuukasvatuksesta, jossa metsää kasvatetaan kahdessa, tai kolmessa jaksossa. Sekapuuston kasvattaminen jatkuvalla kasvatuksella paljon hankalampaa, muttei mahdotonta.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmät soveltuvat mainiosti turvemaille, taajamametsiin ja maisemallisesti arvokkaille paikoille.

Monesti metsänhoito mielletään sellaiseksi, että sen ainoa tarkoitus on vain puun kasvattaminen. Metsäluonnon monimuotoisuus unohtuu keskusteluissa herkästi. Metsänhoito on myös luonnonhoitoa. Metsä Niemisellä myös ympäristö- ja luontoarvot huomioidaan metsien käsittelyn eri vaiheissa. Hyvin tyypillisiä toimenpiteitä käytännön metsänhoidossa on mm. riistatiheiköiden jättäminen, pensaskerroksen ja alempien latvuskerrosten säästäminen, lehtipuusekoituksen lisääminen, lahopuuston lisääminen myös keinotekoisesti, tekopökkelöiden jättö jne.

2. Asiantuntijapalvelut

Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu ja puunkorjuun operatiivinen ohjaus, johtokatujen vierimetsien hoidon ja puunkorjuun suunnittelu, erikoiskohteiden hoidon suunnittelu ja toteutuksen ohjaus, tilanrajojen eli kiinteistönrajojen avaaminen ja merkkaaminen, puustoinventointi ja puustotietojen päivitys, metsätilan arvon määritys summa-arvomenetelmällä, metsäsuunnitelman laatiminen ja päivittäminen sekä metsävaratiedon ylläpito, kunnostusojituksen suunnittelu, suometsän hoitohankkeet, metsän lannoitushankkeet, paikkatietopalvelut ja metsätalouden veroilmoitus sekä veroneuvonta.

Metsäsuunnitelma eli metsätaloussuunnitelma on asiakirja, josta selviää kaikki tarpeelliset tiedot metsäomaisuuden suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen hoitoon. Hyvin tehty metsäsuunnitelma palvelee vähintään kymmenen vuotta ja siitä näkee kätevästi, milloin esimerkiksi pitää tehdä hakkuita tai metsänhoitotöitä.

Metsäsuunnitelma voidaan tehdä myös niin, että siinä painotetaan tiettyjä teemoja. Näitä voivat olla esim. riistanhoidolliset tavoitteet tai virkistyskäyttö.

Nämä ”halpismetsäuunnitelmat” ovat usein sellaisia, että ne tehdään toimistolta käsin ilman, että maastossa edes käydään ollenkaan ja ne perustuvat hyvin pitkälti avoimen metsävaratietoon. Hoitotoimenpide-ehdotukset perustuvat myös vain simuloituihin todennäköisyyksiin, joten epätarkkuutta luonnollisesti ilmenee, johtuen avoimen metsävaratiedon epätarkkuudesta. Olen nähnyt lukuisia metsäsuunnitelmia, joissa esimerkiksi ehdotetut hoitotoimet ovat täysin soveltumattomia kyseisille kohteille. Hyvin tavallinen ilmiö on ollut, että metsäsuunnitelmassa vaika taimikkoon ei ole annettu ollenkaan hoitoehdotusta, vaikka kohteella olisi tarve kiireelliselle taimikonhoidolle. Tämä johtuu juuri siitä, ettei metsäsuunnittelija ole maastossa käynyt katsomassa kohdetta paikan päällä, tai korkeintaan on katsonut vain tien reunasta. Lisäksi erityisesti menopuolen arviot ovat monesti puutteellisia.

Näihin halppismetsäsuunnitelmiin liittyy monesti myös erilaisia piilokuluja, jotka tulevat tuohon päälle.

Metsä Niemisellä metsäsuunnitelmat tehdään lähtökohtaisesti aina niin, että maastossa käydään vähintään tarkistamassa jokainen metsikkökuvio. Tavallisesti Metsä Niemisellä metsäsuunnitelman hinta on ollut 40-80€/ha sisältäen kaiken maastotöistä alkaen. Erikoismetsäsuunnitelmat menevät yleensä yli 100 euron hehtaarilta. Metsä Niemisellä metsäsuunnitelman hinnoittelu on yksinkertainen. Asiakas maksaa joko tuntihinnan suunnitteluun käytetystä ajasta tai etukäteen sovitun hehtaarihinnan. Hehtaarihintaan sisältyy kaikki kulut, kuten maastoinventointi, matkakulut, toimistotyön osuus, sähköisen ja paperisen metsäsuunnitelman lähetyksen ja valmiin metsäsuunnitelman läpikäymisen metsänomistajan kanssa. Muilla toimijoilla tuon 7-15€/ha hinnan päälle tulee monesti erilaisia maksuja ja piilokuluja. Yleisimpiä on jokin pohjamaksu, kuten 150€, matkakulut ja jopa metsäsuunnitelman postituksesta jotkut laskuttavat erikseen. 

Toki Metsä Niemiseltä saa myös halpoja metsäsuunnitelmia ilman maastokäyntiä, mutta tarkkuus on mitä on.

Metsäsuunnitelmissa on myös laatutakuu, kun suunnitelma tilataan Metsä Niemiseltä.

Metsäneuvonta on neuvontatyötä, jossa neuvon metsänomistajaa eli toimin konsulttina metsäomaisuuden hoitoon liittyvissä asioissa. Tyypillisesti neuvonta liittyy juuri metsänhoitoon, kuten metsänhoitotöiden tai hakkuiden suunnitteluun. Myös metsäverotuksesta ja metsäsuunnitelmista tulee jonkin verran tulkintakysymyksiä.

Metsävaratieto on paikkaan sidottua tietoa puustosta ja maaperästä. Puustosta kerätään tyypillisesti tietoa puulajeista, puiden pituudesta ja keskiläpimitasta, puuston pohjapinta-alasta jne. Maaperästä kerättyä tietoa on monesti kasvupaikka ja maalaji.

Metsävaratietoa käytetään pohjana esim. metsäsuunnittelussa, puunkorjuun- ja leimikon suunnittelussa ja metsätilojen arvon määrityksessä.

Metsävaratietoa tuotetaan inventoimalla metsiä. Kaukoinventoinnilla lentokoneesta saadaan inventoitua isoja pinta-aloja tehokkaasti. Myös maastossa tehdään jonkin verran inventointia. Suomessa on jo kymmeniä vuosia inventoitu metsiä ja sen myötä metsistämme on hyvin kattava tieto.

Metsävaratieto on yhä tarkempaa. Kuitenkin edelleen myös virheitä löytyy erityisesti kaukoinventoidusta metsävaratiedosta, joten esim. metsäsuunnitelmaa tehdessä maastokäynti on suositeltavaa.

3 Puukauppapalvelut ja puukaupan kilpailutus

Hankintakaupassa metsänomistaja sitoutuu toimittamaan puutavaran ostajalle tienvarteen sovitusti. Hankintakaupassa myyjä myös vastaa kaikkiin korjuuseen liittyvistä kustannuksista. Tekee hän työn sitten itse tai ulkoistaen sen. Korjuuseen liittyviä kustannuksia ovat mm. itse puunkorjuukustannukset, eli puutavaran valmistus ja kuljetus tienvarteen, mahdolliset ennakkoraivauskulut, metsätien mahdollinen parannus tai kantavuuden parantaminen vaikkapa murskeella. Muita hankintakauppaan liittyviä kustannuksia voi olla talvileimikoilla metsätien auraus, joka on myös metsänomistajan tai vaihtoehtoisesti tiekunnan vastuulla. Työmaalle on päästävä.

Pystykauppa on taas sellainen kauppamuoto, jossa puun ostaja vastaa korjuukustannuksista ja korjuun toteutumisesta kokonaisuudessaan. Puukauppasopimuksessa metsänomistaja luovuttaa hakkuuoikeuden puun ostajalle sopimuksen mukaisesti. Puun ostaja vastaa myös muista korjuuseen liittyvistä kustannuksista, kuten ennakkoraivauksesta, tien kantavuuden varmistamisesta ja talvileimikoilla metsätien aurauksesta. Sopimuksista riippuen, nämä puunkorjuuseen liittyvät kustannukset voi puunostaja vähentää metsänomistajalle tilitettävästä kauppasummasta.

Hankintakaupassa puusta maksetaan erityisesti ensiharvennuskohteilla jopa nelinkertaista hintaa kuutiolle verrattuna pystykauppaan. Tähän vaikuttaa suoraan korjuukustannukset. Mitä pienempää on puuston rungon keskitilavuus, niin sitä pidempään vie aikaa yhden kiintokuution valmistaminen (esim. rungon keskitilavuus 100litraa. Pitää käsitellä 10 runkoa, että kertyy yksi kiintokuutio). Hankintakauppa on tällöin kilpailukykyinen vaihtoehto ainakin ensiharvennuksilla ja erikoishakkuissa pystykauppaan verrattuna.

Huom. Metsäverotuksessa on myös eroja näiden kahden kauppatavan välillä. 

Leimikko kannattaa suunnitella hyvin ennen tarjousten pyytämistä. Lisäksi leimikon korjuukustannukset on saatava erityisesti pystykaupoissa puun ostajalle itselleen edullisiksi, jotta hän tarjoaa siitä korkeampaa hintaa. Kun leimikko on hyvin suunniteltu ja kohde on valmisteltu etukäteen korjuuseen (ennakkoraivaus tehty, rajat nauhoitettu, tienvarren varastopaikka valmisteltu, tien kantavuus varmistettu jne. metsänomistajan toimesta) niin tällöin puunostajat haluavat jo kilpailla tällaisesta leimikosta. Kuutiohinta voi pompata tukinkin kohdalla useita euroja ylöspäin. Tämä näkyy myös jo metsänomistajan tilipussissa. Eli lyhyesti: Hyvä suunnittelu ja työmaan korjuuvalmistelut ovat avainasemassa. Metsä Niemisen palveluihin kuuluvat nämä kaikki. 

Suomalaisessa puunkorjuussa puutavara katkotaan jo metsässä sopiviin mittoihin. Esimerkiksi tietty raakapuuta käyttävä tuotantolaitos, kuten vaikka saha, tarvitsee puuta, josta voi valmistaa vaikka 45dm pitkää puutavaraa, niin tällöin metsässä korjatun puun pitää olla sellaista, että siitä voidaan valmistaa kyseistä sahatavaraa.

Puutavaralajeja voi olla tietyllä leimikolla useita. Jos kuvitellaan vaikka 03 kehitysluokan metsä eli varttunut kasvatusmetsä, niin sieltä voi tulla leimikosta riippuen monta erilaista puutavaralajia. On normaalia, että tulee tukkia ja kuitua. Ja tästä kun lähdetään avaamaan lisää, niin sekametsästä jos on kyse, niin voi tulla kuusitukkia, mäntytukkia, koivutukkia, kuusikuitua, mäntykuitua ja koivukuitua. Tuosta jos lähdetään avaamaan pakettia vielä lisää, niin tukeillakin voi olla eri käyttökohteita. Osa tukeista voi mennä sahateollisuudelle ja osa vaikkapa vanerintuotantoon. Tätä kutsutaan tuotannon optimoinniksi. Isommilla työmailla voi nähdä tien varressa jopa kymmenen erilaista puutavaralajipinoa.

Isoissa puukaupoissa voi leimikolla olla monia eri kehitysluokan metsikkökuvioita ensiharvennuksista aina päätehakkuisiin asti taikka jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuisiin. Tällöin puutavaralajeja kertyy ”laidasta laitaan”.

Eri puutavaralajeilla on yleensä erilainen tarve vuodenajan mukaan. Vaikkapa koivutukkileimikko saatetaan jättää kesäkorjuussa pystyyn ja se käydään tekemässä vasta syksyllä, kun koivulla on taas kysyntää.

Muutamia kertoja kuullut työuran aikana tämänkin kysymyksen. Metsänomistaja on ihmetellyt, että miksi tukkipuuta on kuitupuu- tai energiapuupinossa. Hyvin monesti metsänomistaja on nähnyt asian niin, että jos on järeä puu, niin sen kuuluisi olla tukkipuupinossa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Iso kuitupuu ei ole tukkipuu. Miksi näin? Miksi järeästä rungonosasta ei ole voitu valmistaa tukkia? Tähän on monia syitä. Tavallisin on, että kyseisessä puussa on jokin vika. Yleisiä virheitä ovat: lenkous (eli runko ei ole suora), mutka, poikaoksa (oksa, joka on saattanut olla joskus kilpaileva latva) tai muuten runko on ollut niin paksuoksainen, ettei se kelpaa tukiksi ja siten teollisuuden raaka-aineeksi.

Lyhyesti; se on puutavaraa, joka ei täytä kyseiselle puutavaralajille asetettuja laatu- ja / tai mittavaatimuksia. On normaalia, että raakkia tulee joka hakkuulta aina vähäsen. Jos raakkia ei tulisi yhtään, niin tällöin metsäkoneenkuljettaja on todennäköisesti liian varovainen, jolloin oikeasti tukkikelpoista puutavaraa voi mennä kuituun tai energiaan.

Apteeraus on puunrungon jakamista puutavaralajeihin ja samalla puun eri osien käytön optimointia ja tukkisaannon maksimointia. Jos mietitään vaikka tukkipuurunkoa, niin normaalisti päätehakkuulta tai järeältä poimintahakkuulta voi yhdestä rungosta tulla vaikka neljä tukkia ja latvasta yksi kuitu + hakkuutähde. Apteerauksessa olisi toivottavaa, että tukkiosa otettaisiin mahdollisimman hyvin talteen, eli se tehtäisiin asetettuun minimiläpimittaan asti. Jos mietitään, että tukin minimiläpimitta olisi 16cm, niin tukkiosa olisi hyvä katkaista siihen. Jos apteeraus ei ole kunnossa ja tukin katkaisu tehdään jo vaikka 20cm kohdalta, niin tällöin apteeraus ei ole onnistunut, jos rungosta jää pari – kolme metriä vielä tukkiosaa käyttämättä. Tällöin päätehakkuulla voidaan puhua jo yli tuhannen euron menetyksestä hehtaarilta. Toki jos rungossa on virheitä, niin tällöin ei aina siihen minimiläpimittaan päästä.

Apteerauksessa rungon tukkiosa voidaan jakaa myös omiin luokkiin laadun ja käyttökohteen mukaan. Oksattomasta tyvestä saatetaan valmistaa vaikka oksatonta pintalautaa ja välitukista ja latvatukista ”perus sahatavaraa”. Tuotantolaitoksissa sahatavara jaetaan vielä omiin laatuluokkiin vaikkapa juuri oksaisuuden mukaan.

Hakkuupoistumalla tarkoitetaan sitä puumäärää, mikä on lähtöpuuston ja loppupuuston erotus. Esimerkiksi mietitään harvennushakkuu. Lähtöpuusto ennen harvennusta 220m3. Jäävä puusto harvennuksen jälkeen 160m3. Hakkuupoistuma on tällöin 60m3/ha.

Kun lähdetään suunnittelemaan leimikkoa ja pyytämään tarjouksia puunostajilta, niin pitää tehdä leimausseloste, toisin sanoen puunmyyntisuunnitelma. Leimausseloste on yhteenveto leimikon kuvioista ja arvio kertyvistä puutavaralajeista. Metsä Niemisen puunvälitykseen kuuluu myös leimausselosteen tekeminen.

Leimikko on alue, kuten joku metsikkökuvio tai eri kuvioista koostuva alue, johon tehdään puunkorjuu. Sana leimikko on jäänne ajasta, jolloin puunostaja kävi merkkaamassa eli leimaamassa poistettavat puut ennen puunkorjuuta. Leimikko on siis puunkorjuussakin ”oma yksikkönsä” joka sisältää itsessään monenmoista tietoa. Tätä tietoa voivat olla vaikkapa suunniteltu korjuutapa, kuten alaharvennus. Leimikosta käytetään yhä useammin myös termiä hakkuualue.

Yleisimpiä kysymyksiä liittyen puukauppoihin. Monella asiakkaalla on ollut kokemuksia aikaisemmista puukaupoista, joissa tarjousten vertailu on ollut hankalaa. Metsänomistaja on saattanut pyytää vaikka kolmelta puunostajalta tarjoukset, mutta vertailu on ollut vaikeaa, koska tarjousten asiasisällöt ovat olleet sekavia ja toisistaan eroavia. Tässä kohtaa on sitten moni tehnyt yleisen virheen ja valinnut tarjouksen, jossa on isoin euromäärä viivan alla.

Hinta mitä maksetaan kustakin puutavaralajista, niin se ei ole oleellisin tieto. Myös katkonnalla puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksilla on eroja. Lisäksi joillakin yhtiöillä on tiettyjä rajoitteita. Esimerkkinä, että joillakin yhtiöillä vaikkapa lyhyitä mittoja saa tehdä vain tietyn määrän.

Sähköinen puukauppa on yleistymässä. Yhä useampi puunostaja tekee tarjouksen leimikostasi näkemättä kohdetta ennen tarjouksen jättämistä. Tarjous jätetään monesti avoimen metsävaratiedon perusteella. Toki jos tilalta on ajantasainen metsäsuunnitelma, niin tällöin tarjouksen voi tehdä myös ilman maastokäyntiä. Olettaen tietenkin, että metsäsuunnitelma on hyvin tehty eikä vain hutaistu.

Metsä Nieminen pystyy pyytämään puunostajilta myös sähköisiä puukauppatarjouksia. Kun olen suunnitellut kohteen etukäteen huolella ja minulla on tarkka leimausseloste, niin näillä tiedoilla pystyn pyytämään juuri metsänomistajan metsään soveltuvia puukauppatarjouksia.

Riippuu toimijasta ja leimikosta. Yleisesti käytetään seuraavia mittausmenetelmiä: Hakkuukonemittaus, tehdasmittaus ja painomittaus. Tienvarsimittaustakin tehdään, mutta hyvin vähän.

Kiintokuutio on tilavuuden yksikkö. Eli kuutio on 1m x 1m x 1m eli tuhat (1000) litraa. Kiintokuutiosta käytetään myös termiä motti. Kiintokuutio on puukaupassa yleisin käytetty yksikkö. Kuution lyhenne on m3.

Hakkuupoistuman rungon keskijäreys tarkoittaa sitä tilavuutta, joka saadaan jakamalla hakkuukertymä hakattujen runkojen lukumäärällä. Esimerkki: hakkuupoistuma 60m3 /ha. Hakattuja runkoja 500r/ha. 60m3 / 500r/ha = 0,12m3. Eli yksittäisen rungon keskitilavuus 120litraa.

Mitä pienempää hakattava puusto on, niin sitä enemmän menee aikaa yhden kiintokuution valmistukseen. Tällöin hakkuukustannus kuutiota kohden on isompi. Mitä isompaa puusto on, niin sen nopeampaa puutavaraa kertyy. Päätehakkuukuvioilla puuston keskijäreys voi olla kuution tuntumassa. Vastaavasti jollakin energiapuukohteella hakkuukertymän rungon keskijäreys voi olla ainoastaan 30 litraa, eli 0,03mottia. Tällöin yhden kiintokuution valmistamiseen pitää käsitellä 33,3 runkoa.

Hehtaari on pinta-alan yksikkö, joka on 100m x 100m. 100 hehtaaria on yksi neliökilometri. Hehtaari on yleisin käytetty yksikkö mm. puhuttaessa metsikkökuvioiden pinta-alasta. Sitä käytetään mm. metsänhoitotöiden laskutuksen kertoimena. (Vaikka taimikonhoito, jossa työn hinta 700€/ha x 3 hehtaaria = 2100€)

Tukkiprosentti kertoo, että kuinka iso osuus tukkia on saatu tietyn puulajin kokonaiskertymästä. Tukkiprosentti on helppo laskea. Tukkikertymä jaetaan kyseisen puulajin kokonaiskertymällä. Esimerkki: Mänty, mäntytukkia kertyi 75m3 ja kuitua 70m3. Kokonaiskertymä 145m3

75m3 / 145m3 * 100 = 51,72%

Tämä ei varsinaisesti liity suoraan Metsä Niemisen palveluihin, mutta kerron silti. Suomessa on siis monenmoista metsäteollisuutta. On sahoja, vaneritehtaita, paperi- / sellutehtaita, energiantuotantolaitoksia, lastulevyä valmistavia tehtaita, huonekaluteollisuutta jne. Puun käyttö on pyritty toteuttamaan niin, että kaikki puu mitä metsästä korjataan, saadaan hyödynnettyä. Jos mietitään vaikka sahateollisuutta, niin sahatessa syntyy sahatavaran lisäksi myös kuorta, purua ja muuta hukkapuuta. Kuorta voidaan käyttää vaikka lämmöntuotannossa. Haketta voidaan käyttää vaikka lastulevyteollisuudessa. Eli tuotannossa syntyvää ”jätettä” voidaan käyttää raaka-aineena toisenlaisessa tuotannossa.

Ei ole. Kun kyseessä on pystykauppa, niin puunostaja vastaa puunkorjuun toteutuksesta, eli puun ostajalla on omat korjuu-urakoitsijat. Jos on tehty hankintakauppa, joka toteutetaan koneellisesti, niin minulla on yhteyksiä paikallisiin koneurakoitsijoihin, niin tällöin korjuu voidaan toteuttaa myös yhteistyökuvioiden kautta.

Puunkorjuu on osa metsään tehtävää metsänhoidollista toimenpidettä, jossa puustoa käsitellään siten, että toimenpiteellä ohjataan metsän kasvua / käyttöä haluttuun suuntaan. Itsessään puunkorjuu käsittää hakkuun ja puutavaran kuljetuksen tienvarteen jatkokuljetusta varten. Puunkorjuuseen liittyy oleellisesti myös mahdollinen ennakkoraivaus, tienvarsivarastopaikan ja kääntöpaikan valmistelu. Puunkorjuuseen liittyy myös puunhankinnan logistinen ketju, joka toisaalta on niin laaja aihe, että sitä ei tarkemmin avata tässä.

Harvennushakkuilla ohjataan puuston kasvua haluttuun suuntaan. Harvennushakkuissa poistetaan etupäässä puiden keskinäisessä kilpailussa jälkeenjääneitä ja huonolaatuisia puita. Jäljelle jäänyt puusto saa tällöin lisää kasvutilaa, ravinteita, valoa ja vettä käyttöönsä. Samalla tasataan latvakulmia. Rungot vahvistuvat, latvusto ja juuristo pysyvät elinvoimaisina.

Koska harvennushakkuiden ajankohta on? Harvennushakkuiden ajankohtaa arvioidaan /mitataan hyvän metsänhoidon suosituksiin nojaten. Yleensä kasvatusmetsissä taimikkovaiheen jälkeen tehdään ensiharvennus eli alaharvennus. Tämän jälkeen metsän annetaan kasvaa n. 20 vuotta, jonka jälkeen tehdään harvennushakkuu eli yläharvennus. Taas metsän annetaan kasvaa n. 20 vuotta, jonka jälkeen voidaan joko metsä uudistaa eli tehdä avohakkuu eli uudistushakkuu, tai metsään voidaan tehdä vielä kolmas harvennus.

Uudistushakkuu, eli puhekielessä tarkoitettu aukkohakkuu voidaan tehdä metsään, jossa puuston kasvu on jo merkittävästi hidastunut ja arvokasvu lähes pysähtynyt. Puustossa saattaa olla sitoutunutta pääomaa 10 000- 20 000€/ha. Kun puusto on uudistuskypsää, niin kannattaa tehdä uudistushakkuu. Tällöin puuston pääoma vapautuu ja tilalle perustetaan uusi taimikko joko luontaisesti, istuttaen tai kylvämällä. Mikäli uudistushakkuuta lykätään tarpeettomasti vuosikymmenillä, niin riskit erilaisille tuhoille kasvavat huomattavasti, kuten kuusikoiden kohdalla juurikääpä tai kirjanpainaja.

Poimintahakkuut ovat jatkuvan kasvatuksen metsiin tehtäviä hakkuita, joissa poistetaan etupäässä isoja kasvunsa kasvaneita puita ja tehdään tilaa pienemmille puille.

Muita hakkuutapoja ovat mm. ylispuuhakkuu, siemenpuuhakkuu, kaistalehakkuu, energiapuuhakkuu, suojuspuuhakkuu, verhopuuhakkuu, pienaukkohakkuu ja erikoishakkuu.

4 Metsätiet

Metsä Niemiseltä metsä-, mökki- ja yksityisteiden ylläpitoon ja perusparannukseen on saatavilla kaikki tarpeelliset palvelut. Yleisimmin tarvetta on pienimuotoisille parannustöille, kuten sortumien ja ojarumpujen korjaukselle, lanaukselle, tienvarsivesakon murskaukselle tai tienvarsipuuston kaadolle. Metsä Niemiseltä myös sorastukset ja murskeen levitys. Mikäli kyseessä on isompi hanke, jossa peruskunnostetaan koko tie, niin Metsä Niemisen yhteistyöverkoston kautta tämäkin onnistuu.

Riippuu hyvin pitkälti metsätien käyttöasteesta. Jos metsätien vaikutuspiirissä on vain vaikkapa 30ha metsää, niin tiehen ei kannata investoida kovin suuria summia. Peruskunnossapito on usein näille riittävä. Jos määrä onkin vaikka 500hehtaaria, niin tilanne on jo aivan toinen. Tällöin tällainen tie on jo käytännössä vuosittaisessa käytössä ja sitä käytetään vuoden ympäri.

Metsätalouden näkökulmasta tällaisen tien tulisi olla kunnossa, että leimikoille päästään isoillakin autoilla. Jos tie on huonossa kunnossa eikä puutavara-autolla pääse tietä pitkin ajamaan, että tarvitaan telomista tai jatkettua lähikuljetusta (lähikuljetus tarkoittaa puutavaran ajoa metsästä tienvarsivarastolle), joka heijastuu suoraan puunkorjuun kannattavuuteen ja siten metsänomistajan puukauppatiliin.

5 Muut palvelut

Sivutoimisesti huollan ja korjaan pienkoneita, kuten ruohonleikkureita, moottorisahoja tai vaikka moottoripyöriä lähinnä harrastepohjalta.

Metsä Niemiseltä myös kiinteistöiden piha-alueiden hoitopalveluja, kuten ruohonleikkuuta, trimmausta, vesakon niittoa, pensasaidan leikkuuta, terassien ja kivetysten painepesua. Talvisin lumen auraamista ja liukkaudentorjuntaa. Pienimuotoiset viherrakennusprojektit onnistuvat myös.

6 Palveluiden hinnoittelu, muut ehdot ja muuta asiaa

Tämä vain ihan sen takia, että haluan olla avoin ja asiakkaalla olisi jonkinlainen käsitys hintatasosta ennen yhteydenottoa.

Metsä Nieminen pidättää oikeuden muuttaa hintoja milloin vain markkinatilanteen mukaan ilman, että siitä ilmoitettaisiin etukäteen. Toki sopimuksissa olevat hinnat ovat sitovia, eikä niitä voi lähtökohtaisesti muuttaa sopimuksen voimassaoloaikana.

Ei ole. Metsä Nieminen ei kilpaile alalla etupäässä hinnalla, vaan laadulla ja asiantuntemuksella. Metsäalalla pelkällä hinnalla kilpailu ei toimi, koska alalla on niitäkin yrittäjiä, jotka alihinnoittelevat palvelunsa niin alakanttiin (alle markkinahinnan), ettei velvoitteensa täyttävä yritys pärjää siinä hintakilpailussa. Harmaa talous on siis verrattain yleistä. Sen takia tarvitaan erikoistumista ja laatua mikä on Metsä Niemisen kilpailukeino. Metsä Niemisen hinnat ovat verrattuna muihin toimijoihin suurin piirtein hintaskaalan puolivälissä. Eli ei ole halvin, muttei kalleinkaan.

Uskokaa tai älkää, mutta tämä on varmaan yleisin kysymys mitä tulee hinnoitteluun liittyen. Vastaan, että en tee. Ensinäkään en saisi esimerkiksi työhön liittyviä kuluja laittaa silloin yrityksen kuluihin eikä metsänomistajakaan siitä mitään hyötyisi, kun silloin työn kustannuksia ei voi laittaa metsäverotuksen vähennyksiin.

Metsänomistajan on myös hyvä tiedostaa, että jos käyttää pimeää työvoimaa, niin ongelmatilanteissa tai reklamaatioissa siinä on metsänomistaja itsekkin heikoilla. Urakoitsijalta saattaa puuttua vaikkapa vakuutukset ja muutenkin yrityksen asiat olla retuperällä. (Tyypillistä on, että nämä yritykset kilpailevat alalla yleensä hinnalla. Alihinnottelemalla oma työ alle markkinahinnan saadaan paljon töitä. Jotta toiminta on yritykselle kannattavaa, niin se vaatii luistamista yhteiskuntavelvotteiden hoitamisesta. Lisäksi tuottavuutta parannetaan mm. oikomalla työtä tehdessä, joka laskee työn laatua. Ja jos yrityksessä on palkattua työvoimaa, niin verrattain yleistä on, että myös työterveyshuolto puuttuu kokonaan tai työehtosopimuksen mukaiset minimipalkat ja lisät jäävät maksamatta. ) Eli siinä metsänomistaja ottaa tietoisen riskin.

”Hälytyskellojen” pitää soida, jos pyytää tarjoukset vaikka nuoren metsän hoidosta esim. kolmelta toimijalta. Esimerkkinä vaikka kahdella toimijalla tajousten hinnat ovat 890€/ha ja 800€/ha, mutta sitten kolmannella vaikkapa 280€/ha, niin se on merkki, että kohtalaisella todennäköisyydellä joku on pielessä (työ hinnoitellaan selvästi alle käyvän markkinahinnan. Toki jos kyseessä on vaikka joku kampanja, niin sitten ok.). Kannattaa myös tarkistaa veroerittely. Jos se puuttuu kokonaan eikä sitä saa pyydettäessä, tai jos maksuksi kelpaa vain käteinen, niin todennäköisesti kyseessä on pimeä yritys. Myös kauppa- ja ennakkoperintärekisteri kannattaa tarkistaa, jos epäilee yrityksen rehellisyyttä. Erityisesti metsänomistajan kannattaa varoa niitä yrityksiä, jotka vaativat maksun käteisellä ja ennakkoon. Tiedän tapauksia, jossa maksun jälkeen urakoitsija on jättänyt jo maksetut työt kesken tai kokonaan tekemättä.

Metsänomistaja voi tarkistaa urakoitsijan taustat vaikkapa Vastuu Groupin luotettava kumppani -palvelusta. Samalla sieltä saa tarkistettua tilaajavastuuasiat, että ovat kunnossa. 

Harmaa talous kaiken lisäksi vääristää alan kilpailua. Harmaaseen talouteen liittyy hyvin usein myös kiskontaa, kiristystä, uhkailua, ihmiskauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Erityisesti ulkomailta tuleva työvoima on vaarassa joutua tällaisen toiminnan kohteeksi, koska heillä ei useinkaan ole mitään käsitystä Suomen työnlainsäädännöstä tai työehtosopimuksista.

Halvalla alihinta nopeasti ja oikomalla tehty nuoren metsän hoito nuoren kasvatusmetsän kunnostus
Alihintaan nopeasti ja oikomalla tehty nuoren metsän hoito

Ohessa aiheeseen liittyvä valokuva eräästä kohteesta, jossa kävin parsimassa toisen yrittäjän huonoa työnjälkeä. Polkuhintaan ei tälläkään kertaa saanut hyvää lopputulosta. Lopullinen hinta tuli siis metsänomistajalle kalliimmaksi, kun piti käydä toisen yrittäjän jälkiä vielä paikkailemassa tuntityönä. Kerrasta, kun olisi tehnyt kunnolla, niin olisi tullut halvemmaksi. 

Urakkahinnat määräytyvät sen mukaan, että mikä on toimeksiannon arvioitu ajanmenekki ja siihen liittyvät kustannukset. Jos kuvitellaan vaikka suhteellisen helppo taimikonhoito, johon menisi esim. kymmenen (10) tuntia hehtaarille ja tavoitetuntiliikevaihto on 45€/h, niin tällöin laskettu urakkahinta olisi 450€/ha (alv. 0). Ajanmenekkiin vaikuttavat työkohteen työlaji, poistuma eli montako runkoa kaadetaan hehtaarilta, poistuman pituus ja puulaji. Myös maastolla on merkitystä.

Jos mietitään jotain muuta hanketta, kuten vaikka metsätien perusparannusta, niin siinäkin arvioidaan itse työlle ajanmenekki ja siitä koituvat kustannukset, materiaalit, hankeohjauksen kulut jne. jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden.

Arvonlisävero on metsätaloudessa metsänomistajalle vain läpikulkuerä, joten todellisuudessa se ei ole vero. Metsätaloudessa puhutaan aina alvittomista hinnoista.

Näin ALV. toimii:

Metsänomistaja myy pienen erän puuta pystykaupalla 1000 eurolla. Päälle puunostaja maksaa arvonlisäveron 24%. Metsänomistajalle puunostaja tilittää siis 1240 euroa, josta arvonlisäveroa on 240€, joka pitäisi tilittää eteenpäin verottajalle.

Metsänomistajalla on kuitenkin myös kuluja 500euroa, jonka päälle tulee ALV. 24% 120€.

Metsänomistaja voi vähentää hankintojen alvin puunmyynnin alvista: 240€ – 120€ = 120€ Eli metsänomistaja tilittää verottajalle 240euron sijasta vain 120euroa.

Mitä jos ei ole ollenkaan tuloja, että on vain kuluja? Metsänomistaja on hankkinut moottorisahan, jonka verollinen hinta on 1240€ (1000€ alv. 0%). Metsänomistaja saa verottajalta ALV. palautusta 240€.

Tai jos on vuosi, ettei ole ollenkaan puukauppatuloa tai muita tuloja metsästä, että on vain kustannuksia. Esimerkkinä vaikka nuoren kasvatusmetsän kunnostusraivausta, joka on maksanut useammalle hehtaarille yhteensä 15 000€ + ALV. 24% 3600€ = 18 600€. Metsänomistaja saa arvonlisäveropalautusta verottajalta koko alvin eli 3600€.

Metsänhoidon palvelut: 200€ / toimeksianto

Asiantuntija- ja hankepalvelut 250€ / Toimeksianto

Metsätilan perusparannus 1000€/ tilattu perusparannushanke

Metsäsuunnitelmat ja tila-arviot: 250€ / toimeksianto

Puukauppapalveluista ja puunvälityksestä 1,5€/m3 (minimiveloitus 250€ / kauppa)

Metsäteiden ja ojien kunnossapito, hoito ja perusparannus 200€ / Toimeksianto

Pienkoneiden huollosta ja korjauksesta 50€ / Kone + mahdolliset varaosat

Kiinteistönhoito 200€ / Toimeksianto. Palvelusopimuksen tehneillä minimiveloitus 100€/ käyntikerta.

Hinnat ALV. 0%

Tällä hetkellä Metsä Niemiseltä saa palveluita ainoastaan laskulla. Kun sovittu toimeksianto on tehty, niin oletuksena laskulla on 14 päivää maksuaikaa. Tarvittaessa voidaan sopia pidemmästä maksuajasta tapauskohtaisesti. Vähimmäislaskutusväli on kuitenkin 1 kalenterikuukausi. Tämä voi tulla kyseeseen isommissa, pidempiaikaisemmissa hankkeissa.

Metsä Nieminen ei kilpaile alalla etupäässä hinnalla, vaan laadulla ja asiantuntemuksella, mikä on huomioitu hinnoissa. Tosin alennusta voi kyllä saada yhdistelemällä eri toimeksiantoja. Hyvin tyypillinen on vaikkapa metsäsuunnitelman ja metsätilan arvon määritys samalla kertaa. Tällöin metsätilan arvonmäärityksen saa vähän halvemmalla, kun se tehdään samaan aikaan metsäsuunnitelman kanssa. Toinen esimerkki on vaikka metsän uudistamispaketti. Kun ottaa samalla kertaa maanmuokkauksen, taimet ja istutustyön Metsä Niemiseltä puukauppojen yhteyteen, niin tällöin näitä töitä yhdistämällä saa hintaa hieman alemmas. Myös vaikka metsänhoitotöitä ketjuttamalla saa hieman alennusta, kun tällöin saadaan ”työmaan perustamiskustannusta” alemmas.

Kannattaa myös pyytää tarjousta hoitosopimuksesta. Hoitosopimuksen tehneet saavat palvelut hieman halvemmalla, kuin se, että palvelut tilattaisiin aina jokainen erikseen omina toimeksiantoinaan, kun niitä tarvitaan.

Kyllä voi. Isoissa hankkeissa voidaan tehdä esimerkiksi niin, että jos tilaus käsittää monta metsikkökuviota saman asiakkaan metsissä, niin tällöin voi tehdä niin, että hankkeen edetessä lähetetään lasku siihen asti tehdyistä töistä esim. neljän viikon välein tai sopimuksen mukaan. Hanke voidaan myös jaksottaa. Joidenkin asiakkaiden kanssa olen tehnyt niin, että kesällä on tehty taimikon varhaishoitoa, sitten lähetetty lasku ja syksyllä tehty taimikon harvennusta, jolloin laitettu toinen lasku. Tällöin on saatu kustannusta jaettua eri kuukausille.

Hankkeita voi myös jakaa vuosille. Jos on paljon hoitokohteita, niin hoitotöitä ja hakkuita voi jakaa tarvittaessa vaikka kahdelle vuodelle. Tällöin ei tule kerta rysäyksellä paljoa maksettavaa. Verotuksessa kannattaa huomioida myös menovaraus. Jos on tulossa vuosi, ettei ole puukauppatuloa ollenkaan, niin menovaraus metsäverotuksessa tuo helpotusta menopuoleen.

Lähtökohtaisesti isoissa, jopa kuukausia kestävissä hankkeissa vähimmäislaskutusväli on 1kk.

Kyllä saa. Ilmoitathan tästä mielellään ennen eräpäivää, jotta asia on helpompi laittaa kuntoon taloudenhallintaohjelmistossa ja vältytään täten turhilta, automaattisesti lähteviltä karhukirjeiltä. Yleinen käytäntö itselläni on ollut, että maksimissaan 7 päivän lisämaksuajasta en ole erikseen laskuttanut mitään viivästyskorkoja tai muitakaan kuluja (kun ilmoitus maksun viivästymisestä on tehty etukäteen ennen eräpäivää). Pidemmillä maksuajoilla laskuihin alkaa sitten kertyä korkoa. Vaihtoehtona on myös laskun jakaminen esim. kahteen erään.

Joskus voi käydä niinkin, että asiakkaan maksukyky heikentyy äkillisesti kesken hankkeen (mm. työttömyys, onnettomuus / tapaturma, sairastuminen jne.). Maksukyvyn muuttuessa oleellisesti heikompaan suuntaan, pitäisi tästä ilmoittaa välittömästi minulle, jotta saadaan asiaan tilanteeseen sopiva ratkaisu. Pahin skenaario olisi sellainen, että tehdään esim. monen tuhannen euron hanke, ja kun maksun aika tulee, niin asiakas ei pystyisikään sitä maksamaan. Siksi toivon, että asia otetaan heti puheeksi ratkaisun löytämiseksi ja ylimääräisten kustannusten minimoimiseksi.

Toimeksianto voi peruuttaa 14 päivää sopimuksen / tilausvahvistuksen jälkeen ilman kuluja. Tämän jälkeen, jos asiakas peruuttaa toimeksiannon, asiakkaalta veloitetaan palvelun minimiveloitus + mahdollinen peruutusmaksu, jos peruutus tehdään aivan viime hetkellä.

Esimerkki 1: Asiakas tilaa tammikuussa 5ha taimikon varhaishoidon. 5 kuukautta myöhemmin, viikkoa ennen töiden aloitusta asiakas peruu hankkeen. Asiakkaalta laskutetaan tällöin 200€ + ALV. 24% siihen asti syntyneiden kulujen kattamiseksi.

Esimerkki 2: Asiakas on tilannut kahteen ruohonleikkuriin kausihuollon ja joitakin varaosia. Asiakas ei kuitenkaan koskaan tuo koneita huoltoon ja osatkin ovat jo hankittuna. Tällöin laskutetaan pienkonehuollon minimiveloitus kahdelta koneelta ( 2 x 50€ = 100€ + ALV.24%) + asiakkaan koneisiin varta vasten tilatut varaosat. Ja mikäli asiakkaan koneita on mahdollisesti käyty jo tutkimassa asiakkaan luona, niin tällöin laskutetaan myös käynnin kustannukset.

Toimeksiantoja voi lykätä korkeintaan kolme (3) vuotta, jonka jälkeen sopimus raukeaa ja asiakkaalta veloitetaan palvelun minimiveloitus.

Viime hetkillä peruutetuista toimeksiannoista veloitetaan minimiveloituksen lisäksi 5% ylimääräinen peruutusmaksu. Eli käytännössä, jos peruutus tehdään alle vuorokausi suunniteltua hankkeen alkamisajankohtaa, niin tällöin veloitetaan palvelun minimiveloitus + 5% tilauksen arvosta. Tällä yritetään torjua aiheettomia tilauksia, joita on valitettavasti ollut. Yli 1000euron tilauksissa raja on 3 päivää.

Sopimussakko koskee puukauppatoimeksiantoja. Puukauppatoimeksiannon ollessa voimassa asiakas (metsänomistaja) ei saa tehdä kyseisestä leimikosta puukauppoja suoraan ostajaehdokkaiden kanssa ”selän takana” ilman suostumustani. Sopimussakko on 50% arvioidusta välityspalkkiosta. Tällä pyritään estämään väärinkäytöksiä ja taloudellista hyväksikäyttöä, jota on vuosien saatossa valitettavasti esiintynyt.

Esimerkki: Metsänomistaja on antanut Metsä Niemiselle toimeksiannon puukaupan kilpailutuksesta. Suunnittelen metsänhoidon ja puunkorjuun prosessit ja teen leimikosta puunmyyntisuunnitelman. Kilpailutan leimikon puunostajilla. Lähetän saadut tarjoukset myös asiakkaan nähtäväksi. Tämän jälkeen metsänomistajasta ei kuulu enää mitään eikä vastaa yhteydenottoihin. Viikkojen päästä huomaan, että kilpailuttamallani leimikolla on alkanut hakkuu. Metsänomistaja oli tehnyt puukaupat vilpillisessä tarkoituksessa selkäni takana puunostajan kanssa puukauppa- ja metsänhoitosuunnitelmani mukaisesti. Motiivina metsänomistajalla oli ollut vain se, ettei nuukuuttaan halua maksaa minulle puukaupan suunnittelusta, puukaupan kilpailutuksesta tai muustakaan asiantuntijatyöstä ja oli luullut, että kauppojen tekeminen suoraan puunostajan kanssa vapauttaisi hänet puukauppatoimeksiannon mukaisesta välityspalkkiota. Sopimussakko on olemassa tällaisten tapausten välttämiseksi.

Sopimussakko on 50% arvioidusta välityspalkkiosta. Arvioitu välityspalkkio määräytyy leimausselosteen mukaan. Jos puukaupan välityspalkkioksi on arvioitu esim. 1500€, niin sopimussakko on tällöin 750€, joka lisätään alkuperäisen välityspalkkion päälle. Tällöin asiakkaalta laskutetaan alkuperäinen välityspalkkio ja sopimussakko, jotka yhdessä muodostavat sopimussakon.

Asiakkaalta laskutettavat tunnit lähtevät liikkeelle saavuttaessa työmaalle ja loppuvat, kun työmaalta lähdetään. Muutaman kerran vuosien varrella olen kuullut väitteitä, joiden mukaan esim. tauko, sahojen tankkaaminen, terän teroitus, puuston mittaus tai työn omavalvonta ei olisi laskutettavaa työaikaa. Todellisuudessa tämä kaikki on luonnollinen osa hanketta, eikä niitä kuulu vähentää laskutettavasta työajasta. Toki, jos kesken päivän, vaikka sahabensa loppuu ja sitä joutuu lähtemään hakemaan lisää, niin tällöin tämä aika ei ole asiakkaalta laskutettavaa työaikaa, koska se on omasta virheestä johtuvaa. Myöskin yritystoiminnan muiden toimintojen ohjaaminen ja asioiden järjestely, mikä ei liity kyseisen asiakkaan työkohteeseen, ei ole laskutettavaa työaikaa.

Esimerkki: Olen maisemointityömaalla tuntihinnalla. Päivä kestää 8h. Päivän aikana joudun kuitenkin hoitamaan muita firman asioita puhelimitse tunnin ajan, niin tämä puhelimessa käytetty aika ei ole asiakkaalta laskutettavaa työaikaa.

Tuntitöistä pidetään tuntikirjanpitoa. Tuntikirjanpitoon kuuluu vähintään tekijän nimi, päivämäärä, sijainti ja tunnit.

Isommissa hankkeissa asiakas saa säännöllisin väliajoin väliaikatiedon siihen asti kertyneistä tunneista, eli lopullinen tuntimäärä ei voi tulla asiakkaalle yllätyksenä.

Mikäli samalla asiakkaalla on useita pieniä työkohteita eri sijainneissa, kuten leimikon suunnittelua, niin näiden kohteiden välillä, päivän aikana kertyneet siirtymäajot ovat myös laskutettavaa työaikaa.

Tuntitöissä ei ole määritetty enimmäis- tai vähimmäisaikaa työpäivää kohden. Myöskään vuorokaudenaikoja ei ole erikseen määritetty. Kesähelteillä töitä saatetaan tehdä keskellä yötä, jos asutusta ei ole lähellä.

Mikäli kyseessä on tuntilaskutukseen perustuva asiantuntijatyö, joka sisältää myös toimistotyötä, niin maastotyön lisäksi myös toimistotyön osuus lasketaan työaikaan.

Oman asiantuntijuuden myynti on se päätuote mitä myyn. Eli myyn erinäisiä konsultointi-, neuvonta- ja hankepalveluita käytännön urakointien lisäksi.

Tehdyllä työllä on laatutakuu. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tehty työ poikkeaa sovitusta, niin siitä hyvitetään. Esimerkkinä vaikka taimikon harvennus. Jos se jää syystä tai toisesta vaikka liian tiheäksi, niin virhe käydään korjaamassa veloituksetta. (Teoriassa tämä ei ole mahdollista työn omavalvonnan johdosta, mutta kaikkeen pitää aina varautua.)

Ota yhteyttä

Yhteydenottosivu