Jatkuva kasvatus on yksi metsänkasvattamisen vaihtoehdoista. Jatkuvassa kasvatuksessa on ajatuksena, että puustossa ei ole varsinaisia kehitysvaiheita ollenkaan ja puustoa ei tarvitsisi päätehakata milloinkaan, vaan se uudistuu itsekseen hiljalleen. Jatkuvan kasvatuksen metsiä käsitellään poimintahakkuin. Poimintahakkuissa poistetaan etupäässä isoja ”valmiita” puita ja annetaan tilaa pienemmille puille, jotta nämä pääsisivät kehittymään tukkipuiksi. Tällä edesautetaan myös metsän taimettumista. Uuden taimiaineksen luontainen syntyminen on edellytys jatkuvan kasvatuksen onnistumiselle. Muuten puut lopulta loppuvat.

Jatkuva kasvatus on erittäin hyvä vaihtoehto perinteisille menetelmille erityisesti turvemailla ja alueilla, joilla on suuri maisema-arvo. Jatkuvan kasvatuksen isoimpia riskejä perinteisiin menetelmiin ovat mm. että uudistamista ei tapahdu eli uutta taimiainesta ei synny. Tai juurikääpä, joka alkaa leviämään puustossa voi pakottaa tekemään uudistushakkuun ja vaihtamaan puulajia. Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa on hieman pienempi, kuin viljelymetsätaloudessa. 

Kuusikoiden eri-ikäiskasvatus ja männiköiden jaksollinen kasvatus

Kuusikoiden kohdalla puhutaan eri-ikäiskasvatuksesta ja männiköiden kohdalla ns. monijaksollisesta kasvatuksesta. Eri-ikäiskasvatuksessa puusto koostuu eri-ikäisistä yksilöistä. Nämä jatkuvan kasvatuksen eri-ikäiskasvatuksen kuusikot ovat tyypillisesti lähes puhtaita kuusikoita. Valopuita, eli mäntyä tai vaikka koivua ei pääse syntymään. Jos näitä halutaan, niin pitää tehdä pienaukkoja.

Männiköitä kasvatetaan kahdessa tai kolmessa jaksossa. Eli ylimmässä jaksossa on ylin latvuskerros eli ns. valtapuut / tukkipuut. Toisessa jaksossa pienemmät ns. välikoon puut (kuitupuun koko. Siirtymässä seuraavaksi tukkipuukokoiseksi). Alimmassa jaksossa kasvaa taimiaines. Eli näitä kaikkia jaksoja pitää hoitaa. Alinta jaksoa käsitellään pääasiassa raivaussahatyönä ikään kuin taimikonhoitona. Keskimmäistä ja ylintä jaksoa käsitellään hakkuukoneella tai moottorisahalla. Jatkuva kasvatus eroaa monilta eri osin perinteisestä metsänkasvatuksesta. 

Milloin ja miten

Jatkuvan kasvatuksen metsiä käsitellään poimintahakkuin n. 10-15 vuoden välein. Poimintahakkuut tehdään yleensä hakkuukoneella, mutta yhtä hyvin niitä voidaan tehdä myös metsurityönä. Myös metsän pohjalla kasvavaa taimiainesta pitää hoitaa säännöllisesti. Tämä on metsurityönä tehtävää raivausta, johon sovelletaan myös taimikonhoidon malleja.

Jatkuvan kasvatuksen kohteita voidaan käsitellä myös pienaukoin. Tällöin kuviolle tehdään maksimissaan 0,3ha pienaukkoja. Ympäröivän metsän vaikutuksesta metsä uudistuu. Pienaukoilla saadaan myös metsään syntymään lehtipuita, joita muuten esiintyy harvakseltaan eri-ikäisissä kuusikoissa.

Hyödyt

Jatkuvalla kasvatuksella metsä säilyy puustoisena koko ajan. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tarvitse huolehtia metsän uudistamisesta eli metsänviljelystä. Jatkuvassa kasvatuksessa on odotettavissa melko tasaista puukauppatuloa säännöllisin välein. Jatkuva kasvatus on myös suositeltava kasvatusvaihtoehto turvemaille ja maisemallisesti arvokkaille kohteille. Tosin jatkuvan kasvatuksen puunkorjuu on kalliimpaa vaikkapa uudistushakkuuseen verrattuna, joka tarkoittaa sitä, että puusta maksetaan vain harvennusleimikon hintaa, vaikka korjattava puusto muuten olisi yhtä järeää, kuin päätehakkuulla. 

Puukauppa

Jatkuvan kasvatuksen kohteilta kertyy myyntipuuta. Lue lisää Puukaupasta.

Hinnasto

Jatkuvan kasvatuksen kohteilla voidaan raivaussahatöissä käyttää joko hehtaarihintaa tai tuntihintaa. Hehtaarihintaan vaikuttaa puuston ominaisuudet sekä poistuma. Tuntihinta on monesti selkeämpi näille kohteille, koska metsikkökuvioiden sisällä voi olla hyvinkin suurta vaihtelua. Poimintahakkuista kannattaa pyytää tarjous.

Hehtaarihinnalla – raivaussahatyöt 400€/ha – 1000€/ha
Tuntihinnalla – metsurintyöt 45€/h
Jatkuvan kasvatuksen kokonaishanke: pyydä tarjous