Tasaikäinen metsänkasvatus
Tämän osion alta löydät tietoa:
– Tasaikäisestä metsänkasvatuksesta
– Metsän uudistamisesta
– Uudistusalan jälkiraivauksesta päätehakkuun jälkeen
– Siemenpuiden poistosta
– Taimikosta
– Puiden pystykarsinnasta
– Nuoresta metsästä
– Ensiharvennuksesta
– Ennakkoraivauksesta / näkemäraivauksesta
– Varttuneesta kasvatusmetsästä
– Uudistuskypsästä metsästä
– Metsäomaisuuden tuotosta
Mitä on tasaikäinen metsänkasvatus?
Tasaikäinen tarkoittaa, että metsän puut ovat saman ikäisiä. Tämä tarkoittaa, että metsä on uudistettu kokonaan ja kaikki metsän puut ovat hakkuukypsiä samanaikaisesti. Kun metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsäomaisuuttaan kohtaan kuten valjastaa se talous-, tai virkistyskäyttöön tai luonnonhoitoon, mielletään tasaikäinen metsä usein näistä talousmetsäksi. Hyvällä metsäsuunnittelulla voidaan huomioida myös metsän virkistyskäyttömahdollisuuksia. Parhaan hyödyn talousmetsästä metsänomistaja saa hyvällä metsän hoidolla ja metsäsuunnittelulla.
Metsän uudistaminen; Puukauppa, uudistushakkuu ja uuden taimikon perustaminen
Metsänuudistaminen on metsänhoidollinen toimenpide, jossa vanha puusukupolvi kaadetaan ja tilalle perustetaan uusi metsä. Kun vanha puusto on kasvanut tiettyyn ikään / läpimittaan / tilavuuteen, tullaan tilanteeseen, jossa puuston kasvattaminen ei ole enää taloudellisesti järkevää. Puuston arvokasvu on käytännössä lähes pysähtynyt, jolloin puusto ei enää tuota metsänomistajalle taloudellista arvoa. Tällöin puustoon sidottu pääoma kannattaa vapauttaa ja perustaa tilalle uusi taimikko. Metsän uudistamista perustellaan usein myös vanhan metsän tuhoherkkyydellä. Vanha metsä alkaa aikoinaan kuolla pystyyn ja erilaiset sienet ja tuhohyönteiset tekevät tuhojaa. Tällöin metsän taloudellinen tuotto muuttuu negatiiviseksi, eli metsänomistaja menettää siinä jo rahaa.
Tosin kannattaa myös huomioida vanhan metsän merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Jos puusto on todella vanhaa ja kuollutta lahopuuta on runsaasti, niin toki tällöin vaihtoehtoina on myös mm. metsän suojelu kokonaan tai osittain. Tässä vaiheessa metsänomistajan arvot ovat merkittäviä. Haluaako metsänomistaja ns. korjata sadon ja tehdä ”tilin” metsällään, vai arvostaako enemmän vihreitä arvoja. Metsän voi liittää myös johonkin suojeluohjelmaan, josta voidaan maksaa myös korvausta metsänomistajalle. Tämä kompensoi osaltaan taloudellisia menetyksiä.
Milloin ja miten
Ajankohtainen, kun puuston ikä on n. 75 – 100 vuotta. Kasvupaikka, puuston pituus ja järeys, arvokasvu jne. vaikuttavat ajankohdan valintaan. Jos puusto on vajaatuottoinen tai puusto on kärsinyt erilaisia tuhoja, niin voi olla perusteltua aikaistaa metsän uudistamista.
Metsän uudistamisen vaihtoehtoja on tarjolla hyvin runsaasti. Uudistamismenetelmiä on pääasiassa kolmea erilaista. Näitä ovat istutus, kylvö ja luontainen uudistaminen. Jokaisella menetelmällä on omat vahvuudet ja heikkoudet. Metsän uudistamiseen liittyy oleellisesti myös metsämaan maanmuokkaus. Maanmuokkauksella luodaan taimille paremmat kasvuunlähdön lähtökohdat.
Metsän uudistamisessa kannattaa alusta alkaen tavoitella sekapuustoisuutta. Toki kohde uudistetaan lähtökohtaisesti sille puulajille, joka menestyy kyseisellä kasvupaikalla kaikkein parhaiten. Esim. tuoreelle kankaalle istutetaan ensisijaisesti kuusta. Sekaan tulee luontaisesti lähes poikkeuksetta myös lehtipuita ja mäntyäkin. Taimikonhoitoketju on seuraava toimenpide metsän uudistamisessa ja taimikon vakiinnuttamisena, jolloin kohteiden käsittely valitaan näiden tavoitteiden pohjalta.
Metsä Niemiseltä voi tilata metsänuudistamisen kokonaisvaltaisena palveluna, joka sisältää uudistushakkuun eli päätehakkuun ja uuden taimikon perustamisen kaikkine vaiheineen. Ennen metsän uudistamista voidaan myös kartoittaa mahdolliset suojeluun tai hakkuun ulkopuolelle jätettävät alueet.
Hyödyt
Metsän uudistamisessa vapautetaan puustoon sidottu pääoma. Tällöin ollaan tultu siihen pisteeseen, ettei vanhan puuston kasvatus ole enää taloudellisesti kannattavaa, vaan on järkevämpää perustaa uusi metsä. Metsän uudistamisella ehkäistään myös vanhaan metsään liittyviä tuhoriskejä.
Puukauppa
Metsä Niemiseltä myös metsän uudistamiseen liittyvät puukauppapalvelut. Tyypillisesti uudistushakkuilla puukauppatulo metsänomistajalle on hehtaaria kohden pystykaupoissa 15 000€ – 23 000€/ha. Voi olla enemmänkin tai vähemmän riippuen kohteesta ja puun hinnasta, mutta tuo on sellainen keskimääräinen haarukka.
Metsänhoidon vaihtoehdot päätehakkuulle
Jos et halua metsääsi aukkoja ja uudistusaloja, niin tällöin voidaan kartoittaa muut metsänhoidon vaihtoehdot. Yksi vaihtoehto on siirtyminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen tai metsikön suojelu määräajaksi tai pysyvästi.
Istutus
Istutuksella saadaan monesti aikaiseksi täysitiheä taimikko verrattuna esim. luontaiseen metsänuudistamiseen. Istutuksessa käytetään pääasiassa jalostettuja puuntaimia, jotka ovat ominaisuuksiltaan parempia, kuin luontaisesti syntyneet puuntaimet. Jalostetut puuntaimet kestävät yleensä erilaisia tuhoja paremmin, kasvunopeudessa voi olla eroja, oksakulmat ovat loivempia jne. Istutus on lähtökohtaisesti varmin tapa saada täystiheä taimikko aikaiseksi nopeasti. Tosin istutus on kaikista menetelmistä myös kaikkein kallein.
Kylvö
Kylvö on potentiaalinen vaihtoehto istutukseen verrattuna erityisesti männyn kohdalla. Kylvö sopii uudistamismenetelmäksi keskikarkeilla ja karkeilla maalajeilla. Kylvöllä saadaan aikaiseksi tiheämpi taimikko kuin istutuksessa. Kylvön hintaan eivät sisälly siemenet.
Metsämaan maanmuokkaus
Metsämaan maanmuokkauksella luodaan paremmat lähtökohdat metsän uudistamiselle. Maanmuokkaus on hyvin suositeltavaa tehdä, jotta metsän uudistaminen onnistuu toivotulla tavalla. Muokkausmenetelmiä ovat äestys, laikutus, mätästys, kääntömätästys ja naveromätästys. Muokkausmenetelmän valintaan vaikuttaa kasvupaikka, kasvupaikan vesitalous, maalajikkeen olomuoto ja vedenpidätyskyky.
Samalla uudistusalalla voidaan käyttää myös useampaa uudistamismenetelmää, jos uudistamisalalla vesitaloudessa tai maalajikkeessa on vaihtelua. Tyypillistä on esimerkiksi kuusen uudistamisalalla, että märät notkot saatetaan naveromätästää ja kuivemmat osat laikkumätästetään. Jos kuviolla on vielä pieniä kohoamia, joissa kasvupaikka hieman kuivempi / karumpi, niin nämä voidaan laikuttaa. Tällaisella kohteella kannattaa harkita sekaviljelyä eli mäntyä ja kuusta sekaisin. Sekaviljelyä kannattaa muutenkin suosia aina kun mahdollista.
Metsän viljelyn palvelupaketti
Halutessasi voit pyytää Metsä Niemiseltä metsän uudistamisesta kokonaisvaltaisen tarjouksen joka sisältää metsämaan maanmuokkauksen, istutukset / kylvön ja taimet /siemenet. Halutessasi voit pyytää palvelupakettiin vielä uudistusalan jälkiraivauksen, joka tehdään ennen uudistamistöitä, jos ennakkoraivausta ei ole tehty ennen päätehakkuuta. Myös muut metsänuudistamisen vaihtoehdot saatavilla.
Uudistusalan jälkiraivaus päätehakkuun jälkeen
Uudistusalan jälkiraivaus voi tulla kyseeseen uudistamisaloilla, joihin ei ole tehty ennakkoraivausta ennen uudistushakkuuta. Hakkuusta jäljelle jääneet raipat saavat maiseman näyttämään rumalta ja ne haittaavat metsän uudistamista. Tällöin kannattaa tehdä uudistusalan jälkiraivaus. Tällöin luodaan paremmat lähtökohdat metsämaan maanmuokkaukselle ja metsänviljelylle. Uudistusalan jälkiraivauksessa ei raivata säästöpuuryhmien alusia tai luontokohteita.
Tyypillisesti ennakkoraivaus on voinut jäädä välistä ennen metsän uudistamista, jos alikasvos ei ole haitannut uudistushakkuuta.
Milloin ja miten
Tämä toimenpide kannattaa tehdä mahdollisimman pian uudistushakkuun jälkeen, kuitenkin ennen maanmuokkausta. Lähtökohtaisesti tarjoamme tätä palvelua aina metsänuudistamisen yhteydessä, jos se nähdään tarpeelliseksi. Työ tehdään metsurityönä raivaussahalla.
Siemenpuiden poisto
Siemenpuiden poisto tulee kyseeseen metsän uudistamisaloilla, joissa uudistamismenetelmänä on ollut metsän uudistaminen luontaisesti. Tällöin uudistamisalalle on jätetty siemenpuita hoitamaan siemennystä. Siemenistä on sitten lähtenyt kasvamaan uusi taimikko.
Milloin ja miten
Kun taimikko on vakiintunut eli siellä on riittävästi taimia, niin on aika tehdä siemenpuiden poisto. Siemenpuiden poistoa ei saisi lykätä liian pitkään, jotta taimikko ei pääsisi liian pitkäksi. Kun taimikko on mielellään enintään metrin pituista, niin viimeistään silloin kannattaa siemenpuut poistaa. Suotavaa olisi, että siemenpuiden poiston aikaan olisi lumipeite suojaamassa taimia. Siemenpuiden poisto voidaan tehdä manuhakkuuna moottorisahalla tai hakkuukoneella. Yksittäiset, maahan tuulessa kaatuneet siemenpuut kannattaa jättää maahan lahoamaan. Niistä tulee ajan kuluessa hyviä kasvualustoja erilaisille lahopuusta riippuvaisille eliöille.
Puukauppa
Kysy samalla tarjousta puukaupasta. Myymällä siemenpuut eteenpäin voi puukauppatiliä hyödyntää mm. taimikon hoidossa. Puukaupasta lisää tietoa puukauppapalvelut -osiossa.
Taimikko
Taimikon heinääminen eli heinäntorjunta
Heinääminen eli heinäntorjunta on taimikon varhainen hoitotoimenpide, joka tehdään yleensä reheville kasvupaikoille, joissa mm. ruoho, heinä tai vadelma uhkaa tukahduttaa hennot taimet allensa. Maanmuokkaus antaa yleensä taimelle hyvän suojan ja paremman aseman muuhun pintakasvillisuuteen nähden, mutta aina ei tämäkään poista heinäyksen tarvetta
Milloin ja miten
Toimenpide on yleensä ajankohtaisin ensimmäisenä ja toisena vuotena istutuksesta rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla. Heinäntorjuntaa tehdään yleensä loppukesästä loppusyksyyn ennen lumentuloa. Tällöin uusi heinikko ei ehdi enää kasvamaan takaisin ennen talvea. Tällöin estetään sekin, ettei lumen tultua heinikko lakastu hentojen taimien päälle, joka voisi katkaista taimet.
Heinäämistä voidaan tehdä manuaalisesti esim. jalan tallomalla tai raivaussahaa apuna käyttäen. Ruohikoissa ja heinikoissa jalan tallominen on kustannustehokas ratkaisu. Vadelmikossa raivaussahalla pääsee parempaan lopputulokseen.
Hyödyt
Toimenpiteellä varmistetaan, että istutetut taimet selviävät taimikonhoitoketjuun asti. Toimenpiteellä myös ehkäistään taimien kuolemisesta aiheutuva täydennysistutustarve ja aikaisempien investointien menetys.
Taimikon varhaishoito
Taimikon varhaishoito eli varhaisperkaus on varsinaisen taimikonhoitoketjun ensimmäinen työvaihe. Tässä vaiheessa taimikosta perataan havupuutaimien alkukehitystä haittaava lehtipuuvesakko pois. Nuori lehtipuuvesakko kasvaa huomattavasti nopeammin kuin havupuuntaimet. Varhaisperkauksella turvataan havupuiden alkukehitys taimikon harvennukseen asti. Mikäli havupuuntaimikkoon ei tehdä varhaisperkausta, niin tällöin havupuiden kasvu taantuu ja osa puista lopulta kuolee. Pahimmassa tapauksessa, mikäli mitään ei tehdä, niin kuviolla alkaa kasvamaan aivan jotain muuta, kuin mitä sinne alun perin on haluttu. Tällöin koko uudistamiseen käytetty investointi voidaan menettää. Lisäksi kokonaan tekemättä jäänyt tai puutteellisesti tehty varhaisperkaus lisää taimikon harvennuksen kuluja huomattavasti tulevaisuudessa, kun sen aika tulee. Istutetuissa rauduskoivikoissa tai haavikossa harvemmin tarvitsee tehdä varhaisperkausta.
Milloin ja miten
Ajankohtainen 4 – 7 vuotta metsän uudistamisesta. Kasvatettavan puuston pituus n. 1-2m
Toteutus metsurityönä raivaussahalla. Kesä on parasta aikaa taimikon varhaishoidolle. Tällä minimoidaan vesakon uudelleenkasvu. Työ voidaan tehdä myös koneellisesti kitkemällä, mutta koneellisen kitkennän osuus on melko vähäistä.
Hyödyt
Toimenpiteellä varmistetaan, että lehtipuusto ei pääse tukahduttamaan kasvatettavaa havupuuntaimikkoa allensa. Tällöin metsän uudistamiseen sijoitettu pääoma säilyy ja taimikon arvokasvu pysyy korkeana.
Esimerkki taimikon varhaisperkauksesta
Oheisista kuvista ylimmässä on juuri tehty varhaisperkaus luontaisesti syntyneeseen männyntaimikkoon. Maanmuokkausmenetelmänä käytetty laikutusta. Alimmassa kuvassa istutettu kuusentaimikko, jossa toimenpiteellä on jo kiire, sillä lehtipuut ovat kaksi kertaa istutettuja kuusia pidempiä. Tässä esimerkissä ollaan jo siinä rajoilla, että työlaji olisi taimikon perkausta / harventamista.
Taimikon harvennus
Taimikon harvennus eli taimikon perkaus on taimikonhoitoketjun toinen vaihe. Tässä hoitovaiheessa taimikko harvennetaan lopulliseen kasvatustiheyteen odottamaan ensiharvennusta. Tosin, jos on tarkoitus kasvattaa ohutoksaista laatutukkia, niin voidaan tarvita vielä toinen taimikonharvennus muutaman vuoden kuluttua ensimmäisestä taimikonharvennuksesta
Milloin ja miten
Ajankohtainen 10 – 15 vuotta metsän uudistamisesta. Kasvatettavan puuston pituus 3-7m. Kuusentaimikot voidaan harventaa lopulliseen kasvatustiheyteen jo 4-5m pituudessa. Männiköiden pituus puolestaan n. 6-7m. Rauduskoivikoissa väli on hieman isompi, n. 4-7m.
Hanke toteutetaan lähes aina metsurityönä raivaussahalla. Hieman tehdään myös koneellista harvennusta, mutta kannattavuus on aika heikkoa ja taimikko jää usein melko rujon näköiseksi.
Hyödyt
Taimikonharvennus on syytä tehdä, jotta voidaan valita parhaimmat puut kasvamaan. Toimenpide antaa jääville puille kasvutilaa ja enemmän ravinteita käyttöön. Puut kasvavat nopeammin pituutta ja järeytyvätkin nopeammin sekä juuristo vahvistuu. Taimikon harvennus on tärkein vaihe metsänhoidossa koko kiertoaikana. Tällä on vaikutusta aina uudistushakkuuseen saakka. Mikäli taimikon harvennusta ei tehdä tai se tehdään liian lievänä, niin seurauksena ovat mm. kasvutappiot ja puuston riukuuntuminen. Tästä voi seurata sekin, että kuviolla alkaa kasvamaan valtapuulajina aivan eri puuta kuin on ajateltu. Hoitamattomuudesta seuraa myös kiertoajan pidentyminen ja hakkuutulojen viivästyminen. Kun tulee ensiharvennuksen aika, niin tällöin puusto kelpaa lähinnä energiapuuksi. Tällöin metsänomistaja saattaa ensiharvennuksella jäädä nollatuloille. Jos taimikonhoito on tehty ajallaan ja oikein, niin hakkuutulo ensiharvennuksella on n. 1 000 – 2 000€/ha.
Puiden pystykarsinta
Puiden pystykarsinnalla voidaan tavoitella oksatonta tyvitukkia päätehakkuulla. Tavallisesti pystykarsintaa tehdään männylle, mutta yhtä hyvin se sopii myös rauduskoivulle. Myös visakoivua, tammea ja kuusta pystykarsitaan.
Milloin ja miten
Ajankohtainen 20 – 30 vuotta metsän uudistamisesta. Puuston pituus n. 8-13m
Pystykarsinta pitää tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta oksatonta lautaa saadaan tyvitukin pääliosista uudistushakkuussa. Pystykarsinta voidaan tehdä myös kahdessa vaiheessa. Tällöin ensimmäinen pystykarsinta tehtäisiin jo, kun puusto on n. 8m pitkää ja toinen muutamien vuosien päästä esimerkiksi ensiharvennusvaiheessa.
Männyn kohdalla otollinen pystykarsinnan ajankohta on kevättalvella tai kesällä heinä- elokuussa. Rauduskoivulla pystykarsinta suositeltavaa tehdä keskikesällä, jos leikataan myös eläviä oksia. Rauduskoivun karsinnassa suotavaa käyttää ohileikkaavia saksia. Mäntyä voi leikata saksilla tai sitten voidaan käyttää oksasahaa. Karsintakorkeudessa riittää tyvitukin mitta eli mielellään ainakin 5m. Paljoa korkeammalta ei kannata karsia, sillä hyöty vähenee, mitä korkeammalle mennään.
Pystykarsintaan valitaan vain metsikkökuvion parhaimmat puut. Eli kuvion jokaista puuta ei pystykarsita. Olisi myös hyvä dokumentoida ne puut jotka on pystykarsittu. Näin nämä pystykarsitut puut säilyisivät metsässä päätehakkuuseen asti ja harvennuksissa poistettaisiin vain karsimattomat puut.
Hyödyt
Pystykarsinta lisää oksattoman, korkean jalostusarvon tyvitukin määrää päätehakkuulla. Tällaisella tyvitukilla on erittäin korkea jalostusarvo, joten useimmat puunostajat maksavat niistä todella korkeaa hintaa. Eli pystykarsinta maksaa itsensä takaisin korkojen kera, kunhan toimenpiteet tehdään oikeana ajankohtana ja oikein.
Nuori metsä
Nuoren kasvatusmetsän kunnostus ja hoito sekä energiapuunkorjuu
Tämä hoitotoimenpide on tarpeen tehdä varttuneissa taimikoissa, joissa varsinainen taimikon harvennus on viivästynyt tai se on tehty liian lievänä. Jos kyseessä on männikön laatukasvatus, niin yleensä tämä on se hoitovaihe, jossa puusto harvennetaan lopulliseen kasvatustiheyteen ennen ensiharvennusta. Tyypilliset nuoren kasvatusmetsän kunnostuskohteet ovatkin juuri näitä nuoria kasvatusmetsiä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä ja ollaan jo vuosia myöhässä. Puusto on tyypillisesti päässyt riukuuntumaan eli puusto on melko pitkää, mutta ohutta. Käsittelyvaihtoehtoja on täten useampia.
Milloin ja miten
Ajankohtainen 15 – 25 vuotta metsän uudistamisesta kohteilla, joissa taimikonhoito on jäänyt aikoinaan tekemättä, taimikonhoito on tehty aikaisemmin liian lievänä tai kyseessä on männyn laatukasvatus. Kasvatettavan puuston pituus n. 7 – 12m
Jos puusto on vielä melko pientä eli alle 10m pitkää ja ohutta, niin näillä kohteilla useimmiten hanke on parasta toteuttaa metsurityönä raivaussahalla. Tällöin kohde raivataan tavoitetiheyteen. Raivuupuusto jätetään maahan. Jos puusto on hieman isompaa, niin voidaan tehdä myös energiapuunkorjuu. Energiapuunkorjuu voidaan tehdä metsurityönä moottorisahalla tai hakkuukoneella.
Energiapuu
Energiapuuksi luokitellaan metsän myynnistä tuleva puumateriaali mikä ei kelpaa muihin puutuotteisiin. Yleisimmin energiapuuksi luokitellaan hakkuutähteet kuten oksat ja latvat mutta myös kokopuut. Energiapuuta saadaan eri puutavaralajien hakkuutähteistä. Energiapuunkorjuu voidaan toteuttaa kokopuukorjuumenetelmänä, tarkoittaen että korjattava puusto sisältää runkojen lisäksi oksat ja latvatkin. Jos korjuu tehdään karsittuna rankana, korjataan talteen vain runkopuu, jolloin oksat ja latvat jäävät metsään. Joillakin kohteilla voidaan käyttää näiden yhdistelmää, jolloin kerätään karsittua rankaa, mutta myös kokopuu ja hakkuutähteet kerätään talteen.
Jos kyseessä on energiapuunkorjuu, niin tällöin kannattaa tehdä puukauppa. Kun myymme puut eteenpäin, kattaa se suurimman osan hankkeen korjuukustannuksista.
Puustoa on käsiteltävä tietyllä tavalla. Tällä tarkoitetaan sitä, että vältetään harventamasta liian voimakkaasti ensimmäisellä kerralla. Nuoren kasvatusmetsän kunnostuksessa on tavoitteena saada riukuuntunut puusto elpymään. Hankkeessa tehdään tilaa latvustoille ja juurille, jotta metsä elpyy. Tällä valmistellaan metsä tulevaan varsinaiseen ensiharvennukseen. Liian voimakas harvennus yhdellä kertaa altistaa metsän erityisesti lumi- ja tuulituhoille. Yleensä varsinainen ensiharvennus tehdään jo 5 – 10 vuoden päästä nuoren kasvatusmetsän kunnostuksesta.
Hyödyt
Hankkeella turvataan metsän jatkokehitys. Hankkeella myös parannetaan korjuukertymää tulevassa ensiharvennuksessa.
Ensiharvennus
Ensiharvennus tulisi tehdä kun metsän uudistamisesta on kulunut noin 25-35 vuotta. Ensiharvennuksessa harvennetaan puustoa siten, että puusto pääsee järeytymään sekä poistetaan huonolaatuisia ja alle jääneitä puita.
Ensiharvennuksesta voidaan myös käyttää termiä alaharvennus ja on tärkein metsästä tehtävistä harvennuksista.
Ensiharvennuksella annetaan tilaa metsän tuottaville puille. Sillä pyritään auttamaan tukkipuita kasvamaan antamalla niille tilaa ja poistamalla maastosta ravinteita vievää puustoa.
Mikäli ensiharvennus jää tekemättä, on seurauksena puuston riukuuntuminen, jolloin hakkuukypsästä metsästä saa huonomman rahan.
Metsurityö on hyvä ratkaisu metsänomistajille jotka arvostavat enemmän metsäluonnon hoitoa tai jos ei haluta isoja koneita metsään.
Kehitysluokka on 02 eli Nuori kasvatusmetsä.
Ennakkoraivaus / näkemäraivaus
Ennakkoraivaus on osa tulevaa puunkorjuuta. Se tehdään tyypillisesti erityisesti nuoriin harvennusmetsiin, mutta myös uudistushakkuukohteille. Tyypillinen ennakkoraivauskohde on ensiharvennuskohde, jossa on aikoinaan jäänyt aiemmat hoitotoimenpiteet tekemättä. Monesti nämä kohteet voivat olla energiapuukohteita.
Ennakkoraivauksen tavoitteena on tehostaa puunkorjuuta ja vähentää korjuuvaurioita. Ennakkoraivaustarpeen määrittää hyvin pitkälti alikasvoksen määrä ja pituus. Jos alikasvosta on paljon ja se on niin pitkää, että se haittaa hakkuukoneenkuljettajaa näkemästä puiden tyville, niin tällöin on todellinen tarve ennakkoraivaukselle. Raivaamattomissa kohteissa puunkorjuun tuottavuus ja hakkuujälki heikkenevät oleellisesti mikä myös vaikuttaa negatiivisesti puusta maksettavaan hintaan.
Milloin ja miten
Toimenpide tulisi tehdä ennen, kuin hakkuut aloitetaan. Mielellään jo 1- 3 vuotta ennen suunniteltua hakkuuta. Työ tehdään metsurityönä raivaussahalla. Raivaussahalla poistetaan sellainen alikasvos ja sellaiset puunrungot, jotka eivät täytä kyseisen kohteen puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksia. Kaikkea alikasvosta ei kuitenkaan tule raivata. Sopiviin paikkoihin jätetään riistatiheiköitä ja pensaskerrostakin säästetään monimuotoisuuden takia sopivissa paikoissa käsiteltävää aluetta. Myöskään säästöpuuryhmien alusia ei raivata.
Hyödyt
Ennakko- ja näkemäraivaus parantavat puunkorjuun tuottavuutta ja vähentää korjuuvaurioita, jotka muuten voisivat syntyä siitä, ettei hakkuukoneenkuljettaja näkisi tyville. Näillä on myös suora vaikutus puusta maksettavaan hintaan.
Mikä on näkemäraivaus?
Näkemäraivaus on käytännössä sama asia kuin ennakkoraivaus. Eli siinäkin otetaan hakkuuta haittaava alikasvos pois. Erona ennakkoraivaukseen lähinnä se, että näkemäraivauksessa otetaan vain isojen puiden tyvet puhtaiksi alikasvoksesta ja erityisesti kuusialikasvos raivataan. Eli näkemäraivaus on eräänlainen ”budjettiversio” ennakkoraivauksesta, jossa tavallaan ”oiotaan /nuukaillaan” ja otetaan vain pahimmat näkyvyyttä haittaava pusikko pois. Tämä menetelmä soveltuu lähinnä hoidettuihin metsiin, jossa raivattavaa alikasvosta on vähän.
Varttunut kasvatusmetsä
Varttuneeseen kasvatusmetsään tehdään kasvatushakkuu eli toinen harvennus, kun metsän uudistamisesta on kulunut noin 40-50 vuotta.
Kasvatushakkuun tavoitteena on saada puusto järeytymään.
Kasvatushakkuu on yleensä viimeinen hakkuu ennen aukkohakkuuta, joka tehdään kun uudistamisesta on kulunut noin 70-100 vuotta.
Varttuneeseen kasvatusmetsään voidaan tarvittaessa tehdä myös kolmas harvennus eli ns. väljennyshakkuu.
Kehitysluokka on 03 eli Varttunut kasvatusmetsä
Varttuneen kasvatusmetsän puukauppatulo tulee osittain jo tukkipuusta, jolloin hakkuutyön kustannukset saadaan useimmiten hyvinkin katettua metsästä saatavalla puukauppatulolla riippumatta siitä, tehdäänkö harvennus koneellisesti vai metsurityönä
Varttuneen kasvatusmetsän hakkuun puukauppatulo voi olla tuhansia euroja per hehtaari.
Uudistuskypsä metsä
Uudistuskypsä metsä on metsä, jonka puuston arvon kasvu on hidastunut niin paljon, että se kannattaa uudistaa. Uudistaminen tässä tarkoittaa, että vanha puusto poistetaan ja tilalle perustetaan uusi puusto istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti.
Uudistuskypsään metsään tehdään puukaupan ja keruun jälkeen taimikon perustaminen. Lue lisää taimikoista.
Kehitysluokka on 04 eli Uudistuskypsä metsä
Uudistuskypsän metsän hakkuuseen kuuluu aina metsän uudistustyöt. Uudistustöihin ei saa tukea, mutta kun metsä on uudistettu, sen elinvoimaiseen taimikkoon saa Kemera-tuen.
Uudistuskypsän metsästä pyritään saamaan suurin määrä mahdollinen tukkipuuta.
Uudistuskypsästä metsästä puukauppatulo voi olla 15-25k € / ha.
Uudistuskypsän metsän hakkuuta ei tule viivästyttää myöskin metsätuhojen riskin vuoksi. Vanha metsä on hyvin riskialtis jolloin taloudelliset tappiot voivat olla huomattavia. Lue lisää metsätuhoista.
Uudistuskypsässä metsässä raha ei ole hyvässä sijoitusturvassa.
Näin saat metsäomaisuudestasi parhaimman tuoton
– Uudistamistyöt tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti päätehakkuun jälkeen
– Taimikonhoitotyöt (taimikon varhaishoito ja taimikon harvennus) tehtävä ajallaan
– Ensiharvennus on tärkein metsän harvennushakkuista ja siitä on saatavissa myös puukauppatuloa
– Metsän monipuolisuus parantaa metsän tuottavuutta
Tärkeintä on hyvä metsäsuunnitelma.